Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavista sivutuotteista (783 / 2015, muutoksineen)

Liite 1 (22.3.2024/142) (22.3.2024/142)

Raatojen käsittelyvaatimukset tilarehustamoille

1) Lopetettujen kettujen ja supikoirien käsittely tilarehustamoissa

Kettujen raatojen käyttö on sallittua muissa kuin ketuille tarkoitetuissa turkiseläinrehuissa samalla tilalla, jolta raadot ovat peräisin. Vastaavasti supikoirien raatojen käyttö on sallittua muissa kuin supikoirille tarkoitetuissa turkiseläinrehuissa samalla tilalla, jolta raadot ovat peräisin.

Kettujen ja supikoirien raadot on käsiteltävä kuumentamalla ne kauttaaltaan vähintään 100° C lämpötilaan 30 minuutin ajan ennen rehukäyttöä. Raatojen kuumennuksessa tulee käyttää jatkuvatoimista lämpötilan ja ajan seurantalaitetta. Raadot on paloiteltava ennen kuumennusta siten, että partikkelikoko halkaisijaltaan ei ylitä 30 millimetriä.

Kettujen ja supikoirien raadot ja niistä saatava aines tulee pitää eläinlajeittain erillään käsittelyn, varastoinnin ja käytön aikana. Kirjanpidolla tulee voida osoittaa niiden jäljitettävyys.

2) Lopetettujen kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden käsittely tilarehustamoissa

Lopetetut kanat, broilerit ja kalkkunat on paloiteltava ennen käsittelyä siten, ettei sen partikkelikoko halkaisijaltaan ylitä 30 millimetriä.

Raadot on käsiteltävä

a) kuumentamalla ne kauttaaltaan vähintään 100° C lämpötilaan 30 minuutin ajan ennen rehukäyttöä. Raatojen kuumennuksessa tulee käyttää jatkuvatoimista lämpötilan ja ajan seurantalaitetta; tai

b) rehun lisäaineella, kuten hapolla, jolla estetään raaka-aineen pilaantuminen. Välittömästi happokäsittelyn jälkeen mitatun raaka-aineen pH-arvon on oltava kauttaaltaan 4,2 tai alempi. Happokäsittelyn yhteydessä raaka-aine on käsiteltävä myös siten, että hiivojen ja homeiden kasvu estetään. Käytettävän lisäaineen tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen ja kyseisten eläinlajien rehuun lisättäväksi hyväksytty rehun lisäaine (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1831/2003 eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista).

Liite 2

Rehusekoittamoiden ja tilarehustamoiden rakenteelliset vaatimukset

Rehusekoittamoiden ja tilarehustamoiden tilojen ja laitteiden on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:

1. Laitoksen on oltava erotettu asianmukaisella tavalla muista kiinteistöistä ja yleisestä tiestä. Laitos ei saa sijaita elintarviketuotantoon tarkoitettujen eläinten pitopaikan välittömässä läheisyydessä. Eläinten ja asiattomien henkilöiden pääsy laitokseen on estettävä.

2. Liikenne laitosten piha-alueella on järjestettävä siten, että eläintautien leviämisen vaaraa ei ole. Piha-alueen on oleellisilta alueilta oltava päällystetty.

3. Laitoksessa on oltava riittävän suuret työskentelytilat siten, että työ voidaan suorittaa hygieenisesti. Erilaisia toimintoja varten tarkoitetut tilat on sijoitettava siten, että raaka-aineet ja valmiit tuotteet voidaan pitää erillään toisistaan ja että kontaminaation vaaraa ei ole. Laitoksessa on oltava tilavuudeltaan riittävät, jäähdytettävät tai muutoin asianmukaiset erilliset tilat raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden säilyttämistä varten.

4. Laitoksessa on oltava saatavissa riittävästi kylmää ja kuumaa talousvettä. Laitoksen lattioiden tulee olla siten kallistettuja, että jätevedet valuvat lattiakaivoihin. Laitoksessa on oltava hygieeninen järjestelmä jäteveden ja kiinteän jätteen poistamista varten.

5. Laitoksen rakenteiden ja varusteiden on oltava ehjiä, kulutusta kestävää materiaalia, helposti puhtaana pidettäviä ja desinfioitavia.

6. Laitoksessa on oltava riittävä ilmanvaihto ja valaistus.

7. Laitoksessa on oltava tarvittaessa laitteet sivutuotteiden hienontamista varten.

8. Laitoksessa on oltava asianmukaiset laitteet vastaanotto- ja käsittelytilojen puhdistamista ja desinfioimista varten.

9. Laitoksessa on oltava riittävästi käsienpesualtaita sekä tarkoituksenmukaiset sosiaalitilat henkilökuntaa varten.

Liite 3 (22.3.2024/142) (22.3.2024/142)

Sivutuotteiden käsittelyvaatimukset keräyskeskuksille

Sivutuotteita on käsiteltävä ja säilytettävä siten, ettei niiden hygieeninen laatu olennaisesti muutu ennen käsittelyn alkamista. Sivutuotteet tulee käsitellä alla olevan kohdan 1 mukaisesti kuumentamalla tai hapottamalla. Vaihtoehtoisesti kalaperäinen aines tulee käsitellä kohdan 1 tai 2 mukaisesti.

1. Kuumennus ja hapotus

Raaka-aine on paloiteltava ennen käsittelyä siten, ettei partikkelikoko halkaisijaltaan ylitä 30 millimetriä.

Paloiteltu raaka-aine on:

a) keitettävä tai autoklavoitava täytäntöönpanoasetuksen liitteen VI luvun II jakson 1 kohdan 4 alakohdan b mukaisesti siten, että paloiteltu raaka-aine on kaikilta osiltaan kypsää sekä käytettävä välittömästi tai varastoitava sen jälkeen jäähdytettynä tai pakastettuna; tai

b) käsiteltävä rehun lisäaineella, kuten hapolla, jolla estetään raaka-aineen pilaantuminen. Välittömästi happokäsittelyn jälkeen mitatun raaka-aineen pH-arvon on oltava kauttaaltaan 4,2 tai alempi. Happokäsittelyn yhteydessä raaka-aine on käsiteltävä myös siten, että hiivojen ja homeiden kasvu estetään. Käytettävän lisäaineen tulee olla kyseiseen käyttötarkoitukseen ja kyseisten eläinlajien rehuun lisättäväksi hyväksytty rehun lisäaine (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 1831/2003 eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista).

2. Pakastus

Pakastus tulee suorittaa mm. levypakastimilla tai muilla vastaavilla laitteilla, jotta taataan aineksen nopea jäätyminen kauttaaltaan. Pakastetut tuotteet tulee siirtää välittömästi pakkasvarastoon uudelleen sulamisen estämiseksi. Pakkasvaraston lämpötilan tulee olla -18 C° tai alempi.

Liite 4 (8.6.2026/478) (8.6.2026/478)

Sivutuotteiden hävittäminen syrjäisillä alueilla eläinlajeittain

Osa 1

Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien syrjäinen alue

Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien kokonaisten raatojen ja sivutuotelain 23 §:n 1 momentin kohdissa 3 ja 4 tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä sivutuotelain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ainesten osalta syrjäistä aluetta ovat Ahvenanmaa, Lapin maakunta sekä seuraavat kunnat:

Hyrynsalmi

Ii

Kuhmo

Kuusamo

Pudasjärvi

Puolanka

Ristijärvi

Suomussalmi

Taivalkoski

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat lisäksi edellä mainittujen alueiden ulkopuolella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 2

Sikojen ja siipikarjan syrjäinen alue

Sikojen ja siipikarjan kokonaisten raatojen ja sivutuotelain 23 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen edellä mainituista eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä maatilalla tuottajan omaan elintarvikekäyttöön teurastetuista sikaeläimistä saatujen sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi lukuun ottamatta seuraavia kuntia:

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat kuitenkin edellä lueteltujen kuntien alueella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 3

Turkiseläinten syrjäinen alue

Sivutuoteasetuksessa tarkoitettujen luokkaan 2 kuuluvien turkiseläinten kokonaisten raatojen osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi lukuun ottamatta seuraavia kuntia:

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat kuitenkin edellä lueteltujen kuntien alueella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 4

Vesieläinten syrjäinen alue

Vesiviljelylaitoksilta peräisin olevien kokonaisten kuolleiden vesieläinten sekä sivutuotelain 23 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta ovat Lapin maakunta sekä seuraavat kunnat:

Hyrynsalmi

Ii

Kuhmo

Kuusamo

Puolanka

Pudasjärvi

Ristijärvi

Suomussalmi

Taivalkoski

Alkutuotannossa luonnonkaloista saatavien sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi.

Liite 4 (20.12.2022/1142) (20.12.2022/1142)

Sivutuotteiden hävittäminen syrjäisillä alueilla eläinlajeittain

Osa 1

Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien syrjäinen alue

Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien kokonaisten raatojen ja sivutuotelain 23 §:n 1 momentin kohdissa 3 ja 4 tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä sivutuotelain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ainesten osalta syrjäistä aluetta ovat Ahvenanmaa, Lapin maakunta sekä seuraavat kunnat:

Kuusamo

Taivalkoski

Hyrynsalmi

Kuhmo

Suomussalmi

Ristijärvi

Puolanka

Pudasjärvi

Ii

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat lisäksi edellä mainittujen alueiden ulkopuolella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 2

Sikojen ja siipikarjan syrjäinen alue

Sikojen ja siipikarjan kokonaisten raatojen ja sivutuotelain 23 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen edellä mainituista eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä maatilalla tuottajan omaan elintarvikekäyttöön teurastetuista sikaeläimistä saatujen sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi lukuun ottamatta seuraavia kuntia:

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat kuitenkin edellä lueteltujen kuntien alueella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 3

Turkiseläinten syrjäinen alue

Sivutuoteasetuksessa tarkoitettujen luokkaan 2 kuuluvien turkiseläinten kokonaisten raatojen osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi lukuun ottamatta seuraavia kuntia

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat kuitenkin edellä lueteltujen kuntien alueella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 4.

Vesieläinten syrjäinen alue

Vesiviljelylaitoksilta peräisin olevien kokonaisten kuolleiden vesieläinten sekä sivutuotelain 23 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta ovat Lapin maakunta sekä seuraavat kunnat:

Kuusamo

Taivalkoski

Hyrynsalmi

Kuhmo

Suomussalmi

Ristijärvi

Puolanka

Pudasjärvi

Ii

Alkutuotannossa luonnonkaloista saatavien sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi.