Maa- ja metsätalousm… (478 / 2026, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavista sivutuotteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (478 / 2026, alkuperäinen)

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

2 luku Sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden käyttö ruokintaan

1 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) itsestään kuolleella eläimellä kuollutta eläintä, jota ei ole teurastettu tai lopetettu.

2) sivutuoteasetuksella muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien

sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1069/2009;

3) sivutuotelailla eläimistä saatavista sivutuotteista annettua lakia (517/2015) ;

4) täytäntöönpanoasetuksella muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla, annettua komission asetusta EU N:o 142/2011.

4 § Maidon ja maidosta johdettujen tuotteiden käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokintaan

Elintarvikelain nojalla hyväksytty maitoalan laitos saa toimittaa elintarviketuotantoeläinten ruokintaan täytäntöönpanoasetuksen liitteessä X olevan II luvun 4 jakson II osan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti käsiteltyä maitoa, maitopohjaisia tuotteita ja maidosta johdettuja tuotteita. Maitoalan laitoksen tulee olla rekisteröity rehulain (1263/2020) nojalla rehualan toimijaksi. Jos rehun valmistaja tai välittäjä ottaa vastaan kyseisiä tuotteita maitoalan laitokselta ja luovuttaa niitä elintarviketuotantoeläinten ruokintaan, luovutuksen edellytyksenä on, että toimija on rekisteröity rehulain nojalla.

Sen lisäksi, mitä rehuhygienia-asetuksen (EY) N:o 183/2005 liitteessä II säädetään kirjanpidosta, 1 momentissa mainittujen toimijoiden kirjanpidosta on käytävä ilmi tuotteiden käsittelymenetelmä.

5 § Turkiseläinten ja tarhakoirien rehun raaka-aineen käsittely

Turkiseläinten ja tarhakoirien rehun valmistukseen saa käyttää sellaisten eläinten raatoja ja raadon osia, jotka eivät ole kuolleet tai joita ei ole lopetettu ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin esiintymisen tai tällaisen taudin epäilyn vuoksi. Raatojen ja raadon osien on oltava käsiteltyjä käsittelylaitoksessa täytäntöönpanoasetuksen liitteen IV mukaisilla käsittelymenetelmillä.

Kaikkien itsestään kuolleiden tai sairauden vuoksi lopetettujen turkiseläinten raatojen ja raadon osien on kuitenkin oltava käsiteltyjä käsittelylaitoksessa täytäntöönpanoasetuksen liitteen IV luvun III mukaisella käsittelymenetelmällä 1 (painesterilointi).

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen samassa pitopaikassa ruokintaan käytettävät kyseisessä pitopaikassa terveinä lopetettujen kettujen ja supikoirien raadot ja raadon osat voidaan käsitellä tämän asetuksen liitteen 1 mukaisesti tilarehustamossa.

Lisäksi 1 momentissa säädetystä poiketen keräyskeskukset ja tilarehustamot voivat ottaa käsittelemättöminä vastaan lopetettuja kanoja, broilereita ja kalkkunoita, joita ei ole lopetettu ihmisiin tai eläimiin tarttuvan taudin esiintymisen tai tällaisen taudin epäilyn vuoksi. Nämä sivutuotteet on käsiteltävä tilarehustamoissa liitteen 1 mukaisesti tai keräyskeskuksissa liitteen 3 mukaisesti.

Rehusekoittamoiden ja tilarehustamoiden vastaanottamien teurastuksen sivutuotteiden on oltava käsiteltyjä liitteen 3 vaatimusten mukaisesti keräyskeskuksissa tai sivutuotelain nojalla hyväksytyissä käsittelylaitoksissa.

Muiden turkiseläinten ja tarhakoirien rehun raaka-aineena käytettävien eläinperäisten sivutuotteiden tulee olla käsiteltyjä keräyskeskuksissa liitteen 3 mukaisesti.

5 a § Turkiseläinten ja tarhakoirien rehun käsittelyolosuhteet

Rehusekoittamoiden ja tilarehustamoiden rakenteellisista vaatimuksista säädetään liitteessä 2.

Liite 4

Sivutuotteiden hävittäminen syrjäisillä alueilla eläinlajeittain

Osa 1

Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien syrjäinen alue

Nautojen, biisonien, lampaiden ja vuohien kokonaisten raatojen ja sivutuotelain 23 §:n 1 momentin kohdissa 3 ja 4 tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä sivutuotelain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettujen ainesten osalta syrjäistä aluetta ovat Ahvenanmaa, Lapin maakunta sekä seuraavat kunnat:

Hyrynsalmi

Ii

Kuhmo

Kuusamo

Pudasjärvi

Puolanka

Ristijärvi

Suomussalmi

Taivalkoski

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat lisäksi edellä mainittujen alueiden ulkopuolella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 2

Sikojen ja siipikarjan syrjäinen alue

Sikojen ja siipikarjan kokonaisten raatojen ja sivutuotelain 23 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen edellä mainituista eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä maatilalla tuottajan omaan elintarvikekäyttöön teurastetuista sikaeläimistä saatujen sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi lukuun ottamatta seuraavia kuntia:

Akaa

Juupajoki

Kärkölä

Närpiö

Siikainen

Alajärvi

Jämijärvi

Lahti

Orimattila

Sipoo

Alavus

Jämsä

Laihia

Oripää

Siuntio

Asikkala

Järvenpää

Laitila

Orivesi

Soini

Askola

Kaarina

Lapinjärvi

Padasjoki

Somero

Aura

Kalajoki

Lappajärvi

Paimio

Sysmä

Espoo

Kangasala

Lappeenranta

Parainen

Säkylä

Eura

Kankaanpää

Lapua

Parkano

Taivassalo

Eurajoki

Kannus

Lempäälä

Pedersören kunta

Tammela

Evijärvi

Karijoki

Lestijärvi

Perho

Tampere

Forssa

Karkkila

Lieto

Pietarsaari

Teuva

Halsua

Karvia

Lohja

Pirkkala

Toholampi

Hamina

Kaskinen

Loimaa

Pomarkku

Turku

Hanko

Kauhajoki

Loppi

Pori

Tuusula

Harjavalta

Kauhava

Loviisa

Pornainen

Ulvila

Hattula

Kauniainen

Luoto

Porvoo

Urjala

Hausjärvi

Kaustinen

Luumäki

Pukkila

Uusikaarlepyy

Helsinki

Kemiönsaari

Maalahti

Punkalaidun

Uusikaupunki

Hollola

Kerava

Marttila

Pyhtää

Vaasa

Huittinen

Kihniö

Masku

Pyhäranta

Valkeakoski

Humppila

Kirkkonummi

Merikarvia

Pälkäne

Vantaa

Hyvinkää

Kokemäki

Miehikkälä

Pöytyä

Vehmaa

Hämeenkyrö

Kokkola

Mustasaari

Raasepori

Vesilahti

Hämeenlinna

Korsnäs

Mynämäki

Raisio

Veteli

Iitti

Koski TL

Myrskylä

Rauma

Vihti

Ikaalinen

Kotka

Mäntsälä

Riihimäki

Vimpeli

Ilmajoki

Kouvola

Mänttä-Vilppula

Ruovesi

Virolahti

Inkoo

Kristiinankaupunki

Naantali

Rusko

Virrat

Isojoki

Kruunupyy

Nakkila

Salo

Vöyri

Isokyrö

Kuhmoinen

Nokia

Sastamala

Ylöjärvi

Janakkala

Kuortane

Nousiainen

Sauvo

Ypäjä

Jokioinen

Kurikka

Nurmijärvi

Seinäjoki

Ähtäri

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat kuitenkin edellä lueteltujen kuntien alueella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 3

Turkiseläinten syrjäinen alue

Sivutuoteasetuksessa tarkoitettujen luokkaan 2 kuuluvien turkiseläinten kokonaisten raatojen osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi lukuun ottamatta seuraavia kuntia:

Alajärvi

Kaskinen

Kurikka

Mustasaari

Teuva

Alavieska

Kauhajoki

Laihia

Närpiö

Toholampi

Eurajoki

Kauhava

Lappajärvi

Oulainen

Uusikaarlepyy

Evijärvi

Kaustinen

Lapua

Pedersören kunta

Vaasa

Halsua

Kokkola

Lestijärvi

Perho

Veteli

Ilmajoki

Korsnäs

Luoto

Pietarsaari

Vimpeli

Isokyrö

Kristiinankaupunki

Maalahti

Pori

Vöyri

Kalajoki

Kruunupyy

Merijärvi

Pyhäjoki

Kannus

Kuortane

Merikarvia

Seinäjoki

Syrjäiseen alueeseen kuuluvat kuitenkin edellä lueteltujen kuntien alueella sijaitsevat vaikeakulkuiset saaret.

Osa 4

Vesieläinten syrjäinen alue

Vesiviljelylaitoksilta peräisin olevien kokonaisten kuolleiden vesieläinten sekä sivutuotelain 23 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta ovat Lapin maakunta sekä seuraavat kunnat:

Hyrynsalmi

Ii

Kuhmo

Kuusamo

Puolanka

Pudasjärvi

Ristijärvi

Suomussalmi

Taivalkoski

Alkutuotannossa luonnonkaloista saatavien sivutuotteiden osalta syrjäistä aluetta on koko Suomi.