Varainsiirtoverolaki (931 / 1996, muutoksineen)

Valtiolle on suoritettava varainsiirtoveroa kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta siten kuin tässä laissa säädetään.

Varainsiirtoveron suorittamisesta ovat vapaat valtio ja sen laitokset, lukuun ottamatta valtion liikelaitoksia, kansaneläkelaitos, Kera Oy, Teollisen yhteistyön rahasto Oy, Suomen Pankki, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ja valtion vakuusrahasto.

Tämän lain säännösten estämättä noudatetaan, mitä Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määrätään.

Veroa ei ole suoritettava, jos luovutuksensaajana on Euroopan unionin Suomessa sijaitseva toimielin ja omaisuus on hankittu toimielimen viralliseen käyttöön. Verovapauden edellytyksenä on Euroopan unionin toimivaltaisen toimielimen antama todistus siitä, että luovutus tapahtuu edellä mainittuun tarkoitukseen. Kiinteistön luovutusta koskeva todistus on esitettävä kirjaamisviranomaiselle lainhuutoa tai kirjaamista haettaessa ja osakkeiden luovutusta koskeva todistus Verohallinnolle. (11.6.2010/526)

Mitä yliopistolain (558/2009) 75 §:n 3 momentissa säädetään Helsingin yliopiston verovapaudesta, ei sovelleta varainsiirtoveroon.

Kiinteistön omistusoikeuden luovutuksesta on luovutuksensaajan suoritettava veroa.

Jos vastikkeena käytetään tässä laissa tarkoitettua omaisuutta, vero on suoritettava kummastakin luovutuksesta.

Veroa ei ole suoritettava kiinteistön saannosta tai sen osasta, joka perustuu lahjaan, perintöön, testamenttiin tai yhteisomistussuhteen purkamiseen. Osituksen yhteydessä tapahtuvasta kiinteistön saannosta on suoritettava veroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa varallisuutta, ei kuitenkaan siltä osin kuin vastikkeena on käytetty elatusavun kertamaksua.

Veroa on suoritettava kiinteistön luovutuksesta avoimeen yhtiöön, kommandiittiyhtiöön, osakeyhtiöön tai muuhun yhteisöön osaketta tai osuutta vastaan taikka muuna pääoman sijoituksena sekä saannosta, joka perustuu yhteisön purkautumiseen, yhtiömiehen yksityisottoon tai muuhun varojen jakoon.

Veroa ei ole suoritettava, kun luonnollisen henkilön omaisuutta siirretään osakeyhtiöön tuloverolain (1535/1992) 24 §:ssä tarkoitetussa toimintamuodon muutoksessa. (14.12.2017/878)

Veroa ei ole suoritettava siirrettäessä kiinteistö toimintaa jatkavalle yhteisölle yhteisömuodon muutoksen, sulautumisen tai elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 52 c §:n mukaisen jakautumisen perusteella, jos järjestely toteutetaan asianomaista yhteisöä koskevan lainsäädännön mukaisesti. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, sovelletaan myös siirrettäessä kiinteistö säästöpankkilain (1502/2001) 90–92 §:ssä tai osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (423/2013) 17 ja 18 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa toimintaa jatkamaan perustettavalle luottolaitokselle. Veroa ei ole myöskään suoritettava siirrettäessä kiinteistö kuntaan kuntien yhdistyessä kuntarakennelain (1698/2009) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tai kuntayhtymään kuntayhtymien yhdistyessä kuntalain (410/2015) 62 a §:ssä tarkoitetulla tavalla eikä siirrettäessä kiinteistö, kun kunnan osa siirretään toiseen kuntaan kuntarakennelain 3 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tai kun kuntayhtymä jakautuu kuntalain 62 b §:ssä tarkoitetulla tavalla. (21.5.2021/420)

Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös:

Jos kiinteistö on hankittu perustettavan yhtiön lukuun, sovelletaan yhtiön perustamisoikeuden luovutukseen, mitä tässä laissa säädetään kiinteistön omistusoikeuden luovutuksesta.

Kiinteistön luovutuksessa vero on kolme prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. (21.12.2023/1185)

Kiinteistön luovutuksessa vero on 4 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa vero lasketaan luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä.

Jos kiinteistön ohella samalle vastaanottajalle luovutetaan myös muuta omaisuutta tai jos yhtiön perustamisoikeuden luovutus koskee myös muuta omaisuutta kuin kiinteistöä, eikä vastikkeen jakautumista niiden kesken ole selvitetty, vero lasketaan koko vastikkeesta.

Vero on suoritettava viimeistään lainhuutoa tai kirjaamista haettaessa tai jos lainhuutoa tai kirjaamista ei ole säädetyssä ajassa haettu tai sitä ei ole haettava, kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä.

Jollei lainhuutoa tai kirjaamista ole säädetyssä ajassa haettu, veroa korotetaan 20 prosentilla jokaiselta alkavalta kuudelta kuukaudelta siitä päivästä lukien, jona lainhuutoa tai kirjaamista olisi viimeistään tullut hakea. Veroa korotetaan kuitenkin enintään 100 prosentilla.

Jos kiinteistö on useamman kerran luovutettu ennen kuin lainhuutoa tai kirjaamista haetaan, luovutuksensaajan on suoritettava vero viivästyskorotuksineen myös niistä aikaisemmista luovutuksista, jotka on tehty hakemuksen tekemistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Jos kiinteistö on myyty pakkohuutokaupalla, aikaisemmista luovutuksista ei kuitenkaan ole suoritettava veroa. (9.9.2016/785)

Aikaisemmista luovutuksista suoritettava vero lasketaan luovutuskirjaan merkitystä kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta.

Veroa ei ole suoritettava, jos luovutuksensaajana on Ahvenanmaan maakunta, kunta, kuntayhtymä, seurakunta tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta.

Veroa ei ole suoritettava, jos luovutuksensaaja:

Luovutus on verosta vapaa vain siltä osin kuin kiinteistöä ja sillä olevaa asuinrakennusta käytetään omana vakituisena asuntona. Asuinrakennukseen luetaan myös asumiseen liittyvät muut rakennustilat. Rakennukseen rinnastetaan rakennuspaikka siltä osin kuin se on pinta-alaltaan enintään 10 000 neliömetriä tai kaavoitetulla alueella enintään kaavan mukaisen tontin tai rakennuspaikan suuruinen.

Jos luovutuksensaajia on useita, verosta vapaa on vain 1 momentissa mainitut edellytykset täyttävän luovutuksensaajan omistusoikeutta vastaava osuus luovutushinnasta.

4 momentti on kumottu L:lla 28.12.2018/1343 .

Veroa ei ole suoritettava luovutuksesta, johon luovutuksensaajalle ei myönnetä oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetussa laissa (391/78) tarkoitettua maanhankintalupaa tai ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetussa laissa (1613/92) tarkoitettua lupaa eikä edellä mainittujen lakien mukaisista luovutuksista, joilla kiinteistö palautuu alkuperäiselle myyjälle.

Veroa ei ole myöskään suoritettava luovutuksesta, jossa kunta on käyttänyt etuosto-oikeuttaan etuostolain (608/77) mukaisesti.

Veroa ei ole suoritettava siltä osin kuin kiinteistö on saatu vaihtamalla se toiseen kiinteistöön ja:

Veroa ei ole suoritettava siltä osin kuin kiinteistö on saatu vaihtamalla se toiseen kiinteistöön ja:

Veroa ei ole suoritettava, jos:

Verovapauden edellytyksenä on elinvoimakeskuksen antama todistus siitä, että luovutus tapahtuu tai on tapahtunut 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen tai että luovutuksensaajalle on myönnetty 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu laina taikka että hänen vastattavakseen on siirretty 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu laina. (27.6.2025/603)

Verovapauden edellytyksenä on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antama todistus siitä, että luovutus tapahtuu tai on tapahtunut 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen tai että luovutuksensaajalle on myönnetty 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu laina taikka että hänen vastattavakseen on siirretty 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu laina.

Arvopaperin omistusoikeuden luovutuksesta on luovutuksensaajan suoritettava veroa.

Jos vastikkeena käytetään tässä laissa tarkoitettua omaisuutta, vero on suoritettava kummastakin luovutuksesta.

Mitä 4 §:n 3–6 momentissa säädetään kiinteistön luovutuksesta ja muusta saannosta, sovelletaan myös arvopaperin luovutukseen ja muuhun saantoon. (14.12.2017/878)

Osakkeenomistajan ei ole suoritettava veroa 4 §:n 6 momentissa tarkoitetun sulautumisen tai jakautumisen perusteella saamistaan vastanottavan yhtiön uusista osakkeista. Vastaanottavan yhtiön on suoritettava veroa siltä osin kuin vastike sulautuvan tai jakautuvan yhtiön osakkeista suoritetaan muuna omaisuutena kuin vastaanottavan yhtiön uusina osakkeina. (14.12.2017/878)

Luovuttajan on suoritettava veroa arvopaperin luovutuksesta osakeyhtiölain (624/2006) 13 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna varojen jakona. (21.12.2023/1191)

5–6 momentit on kumottu L:lla 2.11.2007/956 .

Veroa ei ole suoritettava luovutettaessa kiinteää rahavastiketta vastaan arvopapereita, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi yleisölle avoimessa säännöllisesti toimivassa kaupankäynnissä:

Verovapauden edellytyksenä on, että luovutuksessa on välittäjänä tai osapuolena sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitettu sijoituspalveluyritys, ulkomainen sijoituspalveluyritys tai muu sanotussa laissa tarkoitettu sijoituspalvelun tarjoaja tai että luovutuksensaaja on hyväksytty kaupankäyntiosapuoleksi sillä markkinalla, jolla luovutus tapahtuu. (14.12.2012/775)

Jos luovutuksessa on luovutuksensaajan välittäjänä tai toisena osapuolena muu kuin tämän lain 22 §:n 3 momentissa tarkoitettu arvopaperikauppias, verottomuuden edellytyksenä on, että verovelvollinen luovutuksensaaja antaa luovutuksesta 30 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kahden kuukauden kuluessa luovutuksesta tai että välittäjä antaa luovutuksesta Verohallinnolle verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 15 §:n 4 momentissa tarkoitetun vuosi-ilmoituksen. (11.6.2010/526)

Verovapaus ei koske:

Verovapaus ei koske:

Jos on ilmeistä, että 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa asianomaisen yhtiön hakemuksella arvopapereiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi on ollut yksinomaisena tai pääasiallisena tarkoituksena veron välttäminen, suorittamatta jäänyt vero on määrättävä luovutuksensaajan maksettavaksi. Verosta vastaa myös luovuttaja. Sama koskee vastaavasti, jos yhtiö on antanut suostumuksensa arvopaperien ottamiseen kaupankäynnin kohteeksi.

Veroa ei ole suoritettava, jos kumpikaan luovutuksen osapuolista ei ole tuloverolain (1535/1992) mukaan Suomessa yleisesti verovelvollinen, ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori eikä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa oleva sivuliike. Mitä tässä laissa säädetään Suomessa yleisesti verovelvollisesta, sovelletaan myös suomalaiseen avoimeen yhtiöön ja kommandiittiyhtiöön. (7.3.2014/182)

Jos muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovutuksensaajana on muu tuloverolain mukaan rajoitetusti verovelvollinen kuin ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori tai ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa oleva sivuliike, on luovuttaja velvollinen perimään veron luovutuksensaajalta, jollei tämä ole oma-aloitteisesti maksanut veroa. (21.12.2023/1191)

Jos muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovutuksensaajana on muu tuloverolain mukaan rajoitetusti verovelvollinen kuin ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivukonttori tai ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön tai ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa oleva sivuliike, on luovuttaja velvollinen perimään veron luovutuksensaajalta. (7.3.2014/182)

Vero on kuitenkin suoritettava asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeen taikka asunto- tai kiinteistöosuuskunnan osuuden luovutuksesta niin kuin muualla tässä laissa säädetään. Sama koskee 20 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetun osakeyhtiön osakkeen luovutusta. (28.12.2012/991)

Arvopaperilla tarkoitetaan tässä laissa:

Arvopaperina pidetään myös:

Arvopaperina pidetään myös arvopaperia vastaavaa arvo-osuutta.

Tätä lakia ei sovelleta ulkomaisen yhteisön liikkeeseen laskeman arvopaperin luovutukseen.

Vero on kuitenkin suoritettava sellaisen ulkomaisen yhteisön liikkeeseen laskeman arvopaperin luovutuksesta, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen suoraa tai välillistä omistamista tai hallintaa ja jonka kokonaisvaroista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu suoraan tai välillisesti omistetusta Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta, jos ainakin toinen luovutuksen osapuolista on Suomessa yleisesti verovelvollinen tai 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu sivukonttori tai sivuliike. (28.12.2012/991)

Mitä tässä laissa säädetään arvopaperin luovutuksesta, sovelletaan myös arvopaperin luovutukseen, joka tapahtuu ennen arvopaperin liikkeeseen laskeneen yhteisön rekisteröintiä.

Arvopaperin luovutuksessa vero on 1,5 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Vastikkeeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona, samoin kuin suoritusvelvoite, josta luovutuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan ottanut vastattavakseen luovuttajalle tai muulle taholle, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi. (21.12.2023/1185)

Arvopaperin luovutuksessa vero on 1,6 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Vastikkeeseen luetaan myös luovutuksensaajan muulle kuin luovuttajalle tekemä suoritus, joka on luovutussopimuksen ehtona, samoin kuin suoritusvelvoite, josta luovutuksensaaja on luovutussopimuksen ehtojen mukaan ottanut vastattavakseen luovuttajalle tai muulle taholle, jos suoritus tai suoritusvelvoite tulee luovuttajan hyväksi.

Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tapahtuvasta luovutuksesta ja muusta saannosta vero lasketaan luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä. Tällöin jäljempänä 3 momentissa tarkoitetuissa luovutuksissa veron perusteeseen luetaan lisäksi 4 momentissa tarkoitettu yhtiölaina.

Vastikkeeseen luetaan lisäksi 4 momentissa tarkoitettu yhtiölainaosuus ja osuus rakentamisaikaisista lainoista sekä 5 momentissa tarkoitettu velkaosuus, jos luovutuksen kohteena on:

Vero on kuitenkin 2,0 prosenttia, jos luovutuksen kohteena on:

Edellä 3 momentissa tarkoitetuissa luovutuksissa vastikkeeseen luetaan, riippumatta siitä, mitä osapuolten välillä 1 momentin mukaisesti on sovittu, myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus, joka osakkaalla on silloin oikeus tai velvollisuus maksaa yhtiölle yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen tai hallituksen päätöksen taikka muun sopimuksen tai sitoumuksen perusteella tai jonka hän on luovutuksen yhteydessä maksanut. Vastikkeeseen luetaan myös luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus rakentamisaikaisista lainoista, vaikka päätöstä osakkaiden oikeudesta tai velvollisuudesta maksaa yhtiölainaosuus ei ole tehty.

Kun 3 momentissa tarkoitettu luovutus tapahtuu rakentamisaikana tai sitä aikaisemmin, vastikkeeseen luetaan 4 momentissa tarkoitetun yhtiölainaosuuden sijasta luovutettuihin osakkeisiin kohdistuva osuus yhtiön kaikista veloista silloin, kun rakennus on valmistunut ja hyväksytty käyttöönotettavaksi tai omistusoikeuden siirtymishetkellä, jos omistusoikeus on siirtynyt ennen rakennuksen valmistumista ja käyttöönottoa. Vastikkeeseen luetaan myös osakkeisiin kohdistuva velkaosuus, jonka luovutuksensaaja on siihen mennessä maksanut yhtiölle tai luovuttajalle.

Asunto-osakeyhtiönä pidetään myös asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 1 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua ennen 1 päivää maaliskuuta 1926 rekisteröityä osakeyhtiötä. Keskinäisenä kiinteistöosakeyhtiönä pidetään myös sellaista asunto-osakeyhtiölain 28 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kiinteistöosakeyhtiötä, jonka yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että asunto-osakeyhtiölakia ei sovelleta yhtiöön.

Vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä.

Asuntokauppalain (843/1994) 4 luvun 1 §:ssä ja edellä 20 §:n 5 momentissa tarkoitetuista luovutuksista vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä. Jos osakkeet luovutetaan edelleen ennen kuin omistusoikeus on siirtynyt, vero edellisestä luovutuksesta on suoritettava kahden kuukauden kuluessa edelleenluovutuksesta. (28.12.2012/991)

Muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista luovutuksista vero on suoritettava luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä, kun

Edellä 15 a §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa vero on suoritettava kahden kuukauden kuluessa lunastushinnan maksamisesta tai siitä, kun lunastushintaa koskeva välitystuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman taikka, jos lunastushinnan maksamisesta on asetettu vakuus, vakuuden asettamisesta. (21.12.2023/1191)

Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa arvopaperikauppias tai huutokaupan pitäjä on velvollinen perimään veron luovutuksensaajalta, jollei tämä ole oma-aloitteisesti maksanut veroa.

Jos luovutuksessa on osallisena välittäjänä tai komissionsaajana useita arvopaperikauppiaita, veron perii luovutuksensaajan asiamies.

Arvopaperikauppiaalla tarkoitetaan tässä laissa suomalaista sijoituspalveluyritystä ja luottolaitosta sekä ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja luottolaitoksen Suomessa olevaa sivuliikettä ja -konttoria. (29.10.1999/979)

Verosta on vastuussa luovutuksensaajan lisäksi veron perimiseen velvollinen, luovutuksen välittänyt kiinteistönvälittäjä sekä 24 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa yhteisö.

Kun muun kuin arvo-osuusjärjestelmään liitetyn osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen ilmoitetaan merkittäväksi yhteisön osake- tai osuustodistusluetteloon, on ilmoittajan samalla esitettävä selvitys siitä, että luovutuksesta on suoritettu tai peritty säädetty vero.

Jos osakkeen tai osuustodistuksen siirtyminen merkitään osake- tai osuustodistusluetteloon, vaikka selvitystä suoritetusta tai peritystä verosta ei ole esitetty, luovutuksesta suoritettavasta verosta vastaa myös yhteisö, jollei yhteisön osakeluettelon tietoja ole ennen osakeluetteloon merkitsemistä ilmoitettu huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (1329/2018) 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla huoneistotietojärjestelmään. (28.12.2018/1343)

Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien luovutuksesta ei ole suoritettava veroa, jos luovutuksensaaja:

Jos luovutuksensaajia on useita, verosta vapaa on vain 1 momentissa mainitut edellytykset täyttävän luovutuksensaajan omistusoikeutta vastaava osuus luovutushinnasta.

Luovutus on verosta vapaa vain siltä osin kuin asuntoa käytetään omana vakituisena asuntona.

Luovutuksensaajan on annettava selvitys verovapauden edellytyksistä 21 §:ssä säädetyssä ajassa Verohallinnolle sen vahvistamaa lomaketta käyttäen. Edellä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa selvitys annetaan arvopaperikauppiaalle, huutokaupan pitäjälle tai kiinteistönvälittäjälle luovutussopimuksen tekemisen yhteydessä. (11.6.2010/526)

Veroa ei ole suoritettava, kun kunta:

Vero on maksettava oma-aloitteisesti. (12.1.2018/18)

2 momentti on kumottu L:lla 26.10.2001/911 .

Jos veron peruste on ilmaistu ulkomaan rahassa, se on veroa laskettaessa muunnettava euroiksi suorittamispäivän Euroopan keskuspankin julkaiseman valuuttakurssin mukaan. (26.10.2001/911)

Veroa ei ole suoritettava, jos veron määrä on vähemmän kuin 10 euroa. (26.10.2001/911)

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset suorituksesta, asiakirjaan tehtävästä kuittausmerkinnästä, asiakirjaan kiinnitettävästä maksukuitista ja muista menettelyn yksityiskohdista. (11.6.2010/526)

Maksamatta jätetylle verolle perittävästä viivästyskorosta säädetään veronkantolaissa (11/2018) sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) .

Lainhuutoa ja kirjaamista haettaessa hakijan on esitettävä selvitys veron suorittamisesta ja muu tarpeellinen selvitys veron määrään vaikuttavista seikoista. Veron suorittamisesta ei tarvitse esittää selvitystä, jos kirjaamisviranomainen on saanut sitä koskevan tiedon Verohallinnolta. (25.10.2019/1026)

Edellä 4 §:n 5 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa riittävänä kirjaamisviranomaiselle annettavana selvityksenä siitä, että veroa ei ole suoritettava, pidetään yhtiön perustamissopimuksen yhteydessä laadittua apporttiomaisuuden luovutuskirjaa, jossa on yksilöity mainitussa momentissa tarkoitettu omaisuus, ja verovelvollisen vakuutusta siitä, että kyse on mainitussa momentissa tarkoitetusta omaisuuden siirrosta. (14.12.2017/878)

Hakijan on lisäksi esitettävä Verohallinnon antama lausunto luovutetusta omaisuudesta muuna kuin rahana tai rahamääräisenä saamisena suoritetun vastikkeen käyvästä arvosta luovutushetkellä. Edellä 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa lausunto annetaan luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta. (11.6.2010/526)

Verohallinto antaa myös muutoin lausuntoja veron määrään vaikuttavista seikoista. (11.6.2010/526)

5 momentti on kumottu L:lla 12.1.2018/18 .

Verovelvollisen on veron suorittamiselle säädetyssä määräajassa ilmoitettava kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta Verohallinnolle luovutuksen kohde, osapuolet, kauppahinta, luovutuksesta suoritettavan veron määrä ja muut Verohallinnon määräämät tiedot.

Edellä 16 §:n 2 momentissa ja 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa ilmoituksen antaa veron perimiseen velvollinen taikka luovutuksensaaja, jos tämä on maksanut veron, siten kuin 31 §:ssä säädetään. (21.12.2023/1191)

Edellä 16 §:n 2 momentissa ja 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa ilmoituksen antaa veron perimiseen velvollinen siten kuin 31 §:ssä säädetään.

Edellä 21 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa ilmoituksen antaa kiinteistönvälittäjä.

Tiedot on annettava Verohallinnon vahvistamalla veroilmoituksella tai muulla Verohallinnon määräämällä tavalla. Yhteisön ja yhteisetuuden, kiinteistönvälittäjän ja arvopaperikauppiaan on annettava tiedot sähköisesti. Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä tietojen antamisen paperisena.

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset tietojen antamisajankohdasta ja -tavasta sekä muusta menettelystä ilmoitusten antamiseksi.

Arvopaperikauppiaan on maksettava Verohallinnolle kalenterikuukautena perimänsä vero kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 15 päivään mennessä sekä annettava 30 §:ssä tarkoitettu ilmoitus. (12.1.2018/18)

Veron perimiseen 16 §:n 2 momentin mukaan velvollisen on maksettava perimänsä vero ja annettava 30 §:ssä tarkoitettu ilmoitus kahden kuukauden kuluessa luovutuksesta. (9.9.2016/785)

Perimisvelvollisen on annettava luovutuksensaajalle todistus peritystä verosta. Verohallinto määrää tarkemmin todistuksen antamisesta. (11.6.2010/526)

Verovelvollisen ja muun 30 §:ssä tarkoitetun ilmoittamisvelvollisen on korjattava veroilmoituksessa oleva virhe antamalla kyseisestä luovutuksesta oikaisuilmoitus, ellei jäljempänä toisin säädetä. Verovelvollisen ja muun 30 §:ssä tarkoitetun ilmoittamisvelvollisen on korjattava veroilmoituksessa oleva virhe kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Verohallinto valvoo tämän lain veron suorittamisvelvollisuutta koskevien säännösten noudattamista. Verohallinnolle on vaadittaessa esitettävä valvontaa varten tarvittavat asiakirjat ja muu tarpeellinen selvitys.

Verovuosi on kalenterivuosi, jonka aikana kiinteistön tai arvopaperin omistusoikeuden luovutus on tapahtunut tai verovelvollisuus on muutoin alkanut.

Jos luovutuksensaajan on luovutuksen ehtojen mukaisesti suoritettava lisävastiketta, lisävastikkeen verovuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lisävastikkeen suorittamisvelvollisuus on syntynyt.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa luovutuksessa verovuosi on kalenterivuosi, jona vero on suoritettava.

Jos veroa on ilmoitettu liian vähän tai sitä on muusta syystä tullut liian vähän maksettavaksi tai liikaa palautetuksi, Verohallinto määrää veron tai oikaisee päätöstä verosta vastuussa olevan vahingoksi. Veroa määrättäessä tai päätöstä oikaistaessa verosta vastuussa olevan suoritettavaksi voidaan määrätä veronkorotus. Veronkorotus voidaan määrätä, vaikka samassa yhteydessä ei määrätä veroa. (12.1.2018/18)

Veron määräämisessä ja oikaisussa noudatetaan, mitä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 40 §:ssä säädetään.

Verohallinnon määräämä vero, viivästyskorotus, veronkorotus ja myöhästymismaksu on maksettava viimeistään päätöksessä mainittuna eräpäivänä. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin eräpäivän määräytymisestä. (12.1.2018/18)

Jos veroa on tullut virheellisesti liikaa maksettavaksi tai verotuksessa on muu virhe verosta vastuussa olevan vahingoksi, Verohallinto määrää veron tai oikaisee päätöstä verosta vastuussa olevan hyväksi.

Jos Verohallinto havaitsee 33 c–33 e §:n nojalla suorittamansa valvontatoimeen liittyvässä asiassa virheen verosta vastuussa olevan vahingoksi, Verohallinto määrää veron tai oikaisee päätöstä verosta vastuussa olevan hyväksi.

Veroa ei määrätä eikä päätöstä oikaista, jos asia on valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu.

Vero on määrättävä tai päätös on oikaistava kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä.

Verohallinto voi jatkaa veron määräämiselle tai oikaisulle verosta vastuussa olevan vahingoksi 33 b §:ssä säädettyä määräaikaa yhdellä vuodella siten kuin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 45 §:ssä säädetään.

Vero voidaan määrätä tai oikaisu tehdä 33 b §:ssä säädetyn määräajan estämättä kuuden vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta siten kuin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 46 §:ssä säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös siltä osin kuin veron määräämisen tai oikaisun perusteena on:

Vero voidaan määrätä tai päätöstä oikaista verosta vastuussa olevan vahingoksi 33 b §:ssä säädetyn määräajan estämättä vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana syyttäjä on nostanut syytteen rikoslain (39/1889) 29 luvun 1–3 §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa siten kuin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 47 §:ssä säädetään.

Vero on määrätty ja oikaisu tehty määräajassa, jos Verohallinnon päätös on tehty ennen tässä laissa säädettyjen määräaikojen päättymistä.

Verovelvollisen kuoltua vero määrätään kuolinpesälle tai oikaisu kohdistetaan kuolinpesään. Veroa ei määrätä, jos 33 b §:ssä säädetty määräaika on päättynyt.

Jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on laiminlyönyt veron ilmoittamisen kokonaan tai on ilmoittanut sitä ilmeisesti liian vähän eikä ole kehotuksesta huolimatta antanut veron määräämistä varten tarvittavia tietoja, Verohallinto määrää maksettavan veron määrän arvioimalla.

Verohallinnon lähettämä kehotus sisältää arvion 1 momentissa tarkoitetun veron määrästä. Veron määrää arvioitaessa otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot kyseessä olevasta luovutuksesta.

Verohallinto määrää verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle veronkorotuksen, jos veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto, asiakirja tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta.

Veronkorotusta ei kuitenkaan määrätä sen johdosta, että veroilmoituksessa tai muussa ilmoituksessa on jätetty ilmoittamatta verotuksessa verovelvollisen hyväksi vaikuttava tieto, ellei kyse ole 36 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta.

Veronkorotus jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai jos veronkorotuksen määrääminen olisi 36 a §:n 4 momentissa tarkoitetussa tilanteessa olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.

Veronkorotus voidaan määrätä vain sille tämän lain mukaan verosta vastuussa olevalle, jonka laiminlyönnistä asiassa ilmenevät olosuhteet huomioon ottaen on kysymys.

Veronkorotus on 10 prosenttia lisääntyneen veron määrästä.

Veronkorotus on kuitenkin vähintään 15 prosenttia ja enintään 50 prosenttia lisääntyneen veron määrästä, jos:

Arvioverotuksessa veronkorotus on 25 prosenttia lisääntyneen veron määrästä.

Jos kyse on oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla tulkinnanvaraisesta tai epäselvästä asiasta tai 1 momentin mukainen veronkorotus on muusta erityisestä syystä kohtuuton, veronkorotus on 5 prosenttia lisääntyneen veron määrästä.

Veronkorotus on 2 prosenttia lisääntyneen veron määrästä, jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva oma-aloitteisesti vaatii virheen korjaamista myöhemmin kuin 60 päivän kuluttua veroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä ja on täyttänyt selvittämisvelvollisuutensa.

Luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä veronkorotus on kuitenkin vähintään 75 euroa ja muulle verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle vähintään 150 euroa.

Verohallinto määrää verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle veronkorotuksen sijasta myöhästymismaksun, jos verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva antaa veroilmoituksen tai korjaa oma-aloitteisesti muun 36 §:ssä tarkoitetun laiminlyönnin 60 päivän kuluessa veroilmoituksen antamiselle säädetystä määräpäivästä.

Myöhästymismaksua ei kuitenkaan määrätä sen johdosta, että veroilmoituksessa tai muussa ilmoituksessa on jätetty ilmoittamatta verotuksessa verovelvollisen hyväksi vaikuttava tieto, ellei kyse ole 36 a §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilanteesta.

Luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle määrättävä myöhästymismaksu on 50 euroa veroilmoitukselta ja muulle verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle 100 euroa veroilmoitukselta.

Verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen myöhästymismaksun määräämistä, jos se on erityisestä syystä tarpeen.

Myöhästymismaksu jätetään määräämättä, jos veroilmoituksen antaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä, laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy.

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että verosta vapauduttaisiin, on vero määrättävä maksettavaksi asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen mukaisesti.

Jos on ilmeistä, että veroa määrättäessä olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, veroa määrättäessä on huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tai verosta vastuussa olevalle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Ellei verovelvollinen tai verosta vastuussa olevan tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu sisältö tai muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta tai ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, veroa määrättäessä on meneteltävä 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Jos Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö katsoo, että verovelvollisen maksettavaksi olisi määrättävä veroa, veronlisäystä tai veronkorotusta, Verohallinnon on yksikön pyynnöstä tehtävä asiassa päätös.

Verohallinto voi kirjallisesta hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun velvollisuudesta suorittaa veroa sekä veron määrästä. (11.6.2010/526)

2 momentti on kumottu L:lla 11.6.2010/526 .

Hakemuksessa on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, josta ennakkoratkaisua haetaan, ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta sitovana noudatettava siten kuin ennakkoratkaisussa määrätään.

Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä Verohallinnossa kiireellisenä. (9.9.2016/785)

Jos veroa on suoritettu aiheettomasti tai liikaa, Verohallinto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun veron. (11.6.2010/526)

Suoritettu vero palautetaan hakemuksesta, jos luovutus on tuomioistuimen päätöksellä kumottu tai määrätty purkautumaan taikka se on purettu sopimuksella tilanteessa, jossa se olisi voinut luovutuskirjassa olevan ehdon tai sopimusrikkomuksen vuoksi tulla puretuksi tuomiolla. Sama on voimassa, jos kauppahintaa on vastaavassa tilanteessa alennettu.

Hakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa määräaika on kuitenkin kymmenen vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. (9.9.2016/785)

Jos luovutuksesta, josta on suoritettu varainsiirtoveroa, määrätään myös lahjaveroa, Verohallinto palauttaa asianomaisen hakemuksesta liikaa suoritetun varainsiirtoveron.

Veroa ei ole suoritettava, jos elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d §:ssä tarkoitetussa liiketoimintasiirrossa siirtyvään toimintaan kuuluva kiinteistö tai arvopaperi on luovutettu toimintaa jatkavalle yhteisölle.

Riittävänä 29 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kirjaamisviranomaiselle annettavana selvityksenä siitä, että veroa ei ole suoritettava, pidetään verovelvollisen esittämää selvitystä, jossa on yksilöity luovutettu omaisuus, ja vakuutusta siitä, että kiinteistö on luovutettu 1 momentin mukaisesti.

Jos elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa siirtyvään toimintaan kuuluva kiinteistö tai arvopaperi on luovutettu toimintaa jatkamaan perustetulle yhteisölle, Verohallinto palauttaa suoritetun veron hakemuksesta. Jos hakemus on tehty ja edellä mainittujen edellytysten täyttymisestä on esitetty selvitys ennen veron suorittamista, Verohallinto voi päättää, että veroa ei ole suoritettava. Lainvoiman saanutta päätöstä on hakijan vaatimuksesta noudatettava lainhuutoa tai kirjaamista haettaessa. (11.6.2010/526)

Veron palauttamista koskeva hakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Veroa ei palauteta enempää kuin luovutuksesta 7 ja 21 §:n mukaan säädetyssä ajassa suoritettuna olisi ollut maksettava. (9.9.2016/785)

Veroa ei ole suoritettava, kun kunta tai sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 32 §:ssä tarkoitettu kuntayhtymä viimeistään vuoden 2030 loppuun mennessä luovuttaa yksin tai yhdessä toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa omistamalleen osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan kiinteistön, joka on:

Mitä 1 momentissa säädetään kiinteistöstä, koskee vastaavasti kiinteistön osaa sekä kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittavan yhtiön osakkeita, jos osakkeet oikeuttavat 1 momentissa tarkoitetussa käytössä olevien toimitilojen hallintaan.

Riittävänä 29 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kirjaamisviranomaiselle annettavana selvityksenä siitä, että veroa ei ole suoritettava, pidetään apporttiomaisuuden luovutuskirjaa, jossa on yksilöity luovutettava omaisuus, ja verovelvollisen vakuutusta siitä, että verovapauden edellytykset täyttyvät.

43 b § oli väliaikaisesti voimassa 1.1.2013–31.12.2016 L:lla 991/2012.

43 c § oli väliaikaisesti voimassa 1.1.2018–31.12.2022 L:lla 879/2017.

Jos 11 tai 25 §:ssä tarkoitetut verovapauden edellytykset ovat täyttyneet vasta sen jälkeen kun vero on suoritettu, Verohallinto maksaa hakemuksesta takaisin suoritetun veron. Veroa ei kuitenkaan palauteta enempää kuin se määrä, joka luovutuksesta 7 tai 21 §:ssä säädetyssä ajassa suoritettuna olisi ollut maksettava.

Hakemus on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun verovapauden edellytykset ovat täyttyneet. (9.9.2016/785)

Hakijan on esitettävä selvitys veron palauttamisen edellytyksistä.

Verovelvollinen tai muu tämän lain mukaan verosta vastuussa oleva, ennakkoratkaisun hakija sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta veron suorittamisvelvollisuutta tai suoritettavan veron määrää koskevaan päätökseen tai ennakkoratkaisuun siten kuin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään. Verovelvollisen tai muun tämän lain mukaan verosta vastuussa olevan oikaisuvaatimuksen määräaika lasketaan kuitenkin 32 a §:ssä tarkoitetun verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen ja ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä päätöksessä tarkoitettu kiinteistö sijaitsee tai jonka alueella on sen yhteisön kotipaikka, jonka liikkeeseen laskemia arvopapereita päätös koskee. Jos päätös koskee sekä kiinteistöä että arvopapereita, muutosta haetaan kiinteistön sijaintipaikan hallinto-oikeudelta. Jollei tätä perustetta voida käyttää, valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Verohallinnon on muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella palautettava vero korkoineen tai määrättävä vero viivästysseuraamuksineen.

Jos veroa palautetaan hakemuksen, veron määräämisen, päätöksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle verolle maksetaan veronkantolaissa säädetty hyvityskorko veron maksupäivää seuraavasta päivästä siihen päivään, jona palautettava määrä veloitetaan Verohallinnon tililtä tai käytetään veron suoritukseksi.

Jos verosta vastuussa olevan suoritettavan veron määrä on Verohallinnon päätöksen tai muutoksenhaun johdosta muuttunut toisen verosta vastuussa olevan suoritettavan veron määrään vaikuttavalla tavalla, viimeksi mainittu vero määrätään muutosta vastaavaksi.

Seurannaismuutos voidaan tehdä silloinkin, kun muuta kuin tämän lain mukaista verotusta on muutettu suoritettavan veron määrään vaikuttavalla tavalla.

Seurannaismuutos voidaan tehdä, vaikka veron määräämiselle säädetty määräaika on päättynyt. Seurannaismuutos voidaan jättää tekemättä, jos muutoksen tekeminen on erityisestä syystä kohtuutonta.

Muutoksenhakuviranomaisen tai Verohallinnon päätöksen perusteella uudelleen käsiteltävä asia, seurannaismuutos ja muutoksenhaun johdosta tehtävät muut muutokset verotukseen toteutetaan noudattaen mitä veron määräämisestä ja oikaisusta säädetään 33 ja 33 a §:ssä sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 74 §:ssä.

Arvopaperikauppiaan on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi tai muutoin pidettävä sellaista kirjaa, että siitä luotettavasti saadaan selville varainsiirtoveron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat.

Rangaistus veron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä säädetään rikoslain (39/1889) 29 luvun 1–3 §:ssä. (8.11.2013/786)

Rangaistus varainsiirtoveroon kohdistuvasta verorikkomuksesta säädetään rikoslain 29 luvun 4 §:ssä .

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu rikos on veron määrä ja muut olosuhteet huomioon ottaen vähäinen, voi veroviranomainen, ottaen huomioon myös mahdollisesti määrätyn veronkorotuksen, jättää ilmoittamatta asian syyttäjälle.

Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta jättää asianmukaisesti täyttämättä 29–31 §:ssä säädetyn ilmoittamis- tai tietojenantovelvollisuuden, on tuomittava verotusta koskevan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rikkomusten ilmoittamatta jättämisestä, esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, syytteen ajamatta jättämisestä ja rangaistuksen määräämättä jättämisestä säädetään rikoslain 29 luvun 11 §:ssä . (8.11.2013/786)

Veron palauttamisessa sekä Verohallinnolle maksettavan veron kannossa, perinnässä ja tilittämisessä noudatetaan veronkantolain säännöksiä, jollei tässä laissa tai sen nojalla toisin säädetä.

Tämän lain mukaan käsiteltäviin asioihin sovelletaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003) .

Ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka voidaan toimittaa veroviranomaiselle sähköisesti ja jotka on allekirjoitettava, on varmennettava sähköisellä allekirjoituksella tai muulla hyväksyttävällä tavalla. (29.6.2016/541)

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset siitä, millä tavoin varmennettuina ilmoituksia ja muita asiakirjoja voidaan toimittaa sähköisesti. (11.6.2010/526)

Jos tässä laissa ei toisin säädetä, varainsiirtoverotuksessa sovelletaan lisäksi oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 5–9, 19–21, 24, 30, 31, 52 ja 55 §:ää, 56 §:n 1–3 ja 5 momenttia sekä 57, 77 ja 79–81 §:ää. Mitä mainituissa lainkohdissa säädetään verovelvollisesta, sovelletaan myös tässä laissa tarkoitettuun verosta vastuussa olevaan.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtyihin luovutuksiin.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Heinäkuun 1 päivänä 1996 tai sen jälkeen mutta ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin luovutuksiin sovelletaan tämän lain verokantaa koskevia säännöksiä. Leimaverolain (662/43) 17 §:ssä tarkoitettuihin mainittuna ajankohtana tehtyihin luovutuksiin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa liikaa suoritettu leimavero palautetaan lääninverovirastolle tehdystä hakemuksesta. Palautukselle ei makseta korkoa.

Mitä 9 §:ssä säädetään velvollisuudesta suorittaa varainsiirtoveroa myös aikaisemmista luovutuksista, koskee myös leimaveroa, joka luovutuksista olisi leimaverolain mukaan ollut suoritettava.

Ennen lain voimaantuloa tehdystä määräalan luovutuksesta vero on suoritettava lainhuutoa haettaessa.

Jos lainhuutoa ei ole maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/95) 6 §:n 3 momentin mukaan haettava, vero on suoritettava kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Luovutuksensaajan on esitettävä selvitys veron suorittamisesta ja ilmoitettava 29 §:ssä säädetyt tiedot siten kuin mainitussa lainkohdassa säädetään.

Leimavero ennen tämän lain voimaantuloa tehdystä leimaverolain 26 §:ssä tarkoitetun vuokraoikeuden siirrosta on suoritettava mainitussa lainkohdassa säädetyssä ajassa. Selvitys veron suorittamisesta on esitettävä kirjaamista haettaessa.

Jos 1 momentissa tarkoitetun vuokraoikeuden siirto on ennen tämän lain voimaantuloa ilmoitettu kunnalliselle viranomaiselle, selvityksenä veron suorittamisesta voidaan esittää myös viranomaisen antama todistus ilmoituksen tekemisestä.

Edellä 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen aikaisempaa omistusta koskevien edellytysten katsotaan täyttyvän, jos luovutuksensaajalla ei vuoden 1989 jälkeen ole ollut omistuksessaan vähintään puolta asuinrakennuksesta tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.

Tämän lain veron suorittamista ja verotusmenettelyä koskevia 4–7 luvun säännöksiä sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin luovutuksiin.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin luovutuksiin sovelletaan kuitenkin leimaverolain maksuunpanoa, veron palauttamista ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä, jos luovutuksesta on suoritettu tai olisi ollut suoritettava vero tai jos viranomaisen veron suorittamisvelvollisuutta tai määrää koskeva päätös taikka ennakkoratkaisua koskeva päätös on tehty ennen tämän lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin luovutuksiin ei sovelleta tämän lain veron korottamista koskevia säännöksiä.

4 momentti on kumottu L:lla 30.12.1999/1346 .

Mitä muualla säädetään lainhuutoa haettaessa tai vuokraoikeuden siirrosta suoritettavasta leimaverosta taikka arvopaperia myytäessä tai vaihdettaessa suoritettavasta leimaverosta, koskee tämän lain tultua voimaan varainsiirtoveroa.