Asetus vankeinhoidon koulutuskeskuksesta (735 / 1990, muutoksineen)

Vankeinhoidon koulutuskeskus on oikeusministeriön alainen ammatillinen oppilaitos, jonka tehtävänä on:

Koulutuskeskuksen johtokuntaan kuuluu oikeusministeriön kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan määräämät puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista kullekin oikeusministeriö määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat koulutuskeskuksen johtaja ja oikeusministeriön määräämä henkilöstön edustaja, joille oikeusministeriö niin ikään määrää henkilökohtaiset varajäsenet.

Mikäli puheenjohtaja on estynyt, toimii puheenjohtajana oikeusministeriön määräämä jäsen. Johtokunnan sihteerinä toimii johtokunnan määräämä koulutuskeskuksen virkamies.

Johtokunta voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö. (28.2.1992/181)

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai koulutuskeskuksen johtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä on läsnä.

Johtokunnan kokouksessa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Kurinpitoasiassa tulee äänten mennessä tasan kuitenkin päätökseksi lievempi mielipide.

Johtokunnan tehtävänä on:

Johtokunta käsittelee niin ikään sille kuuluvat oppilaan erottamista ja kurinpitoa koskevat asiat.

Johtajan tehtävänä on:

Opettajakokouksen muodostavat puheenjohtajana koulutuskeskuksen johtaja ja muina jäseninä ne päätoimiset koulutuskeskuksen virkamiehet, joiden tehtäviin kuuluu opetuksen antaminen.

Opettajakokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Opiskelijoiden edustajalla on oikeus tehdä kokoukselle aloitteita ja tulla kuulluksi opiskelijoita yleisesti koskevia asioita käsiteltäessä. Sivutoimisilla opettajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Opettajakokouksen tehtävänä on:

Koulutuskeskuksen henkilöstön tehtävänä on edistää rangaistusten täytäntöönpanon alan koulutusta ja henkilöstön yhteistoimintaa. (26.7.2001/668)

Koulutuskeskuksen johtajan ja opettajien opetus- ja muusta työvelvollisuudesta sekä henkilöstön työajasta ja vuosilomasta on voimassa mitä siitä on säädetty tai sovittu.

Koulutuskeskuksen johtaja vahvistaa koulutuskeskuksen työjärjestyksen sekä antaa määräyksiä henkilökunnan tehtävistä ja työnjaosta.

Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen johtajalla on lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen ja koulutuskeskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Kelpoisuusvaatimuksena yliopettajalla on opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulla opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitoalan tutkinto sekä kaikilla opettajilla lisäksi riittävä opetustaito.

Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen muilla virkamiehillä on tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus.

Koulutuskeskuksen johtajan nimittää oikeusministeriö.

Yliopettajan, koulutuspäällikön, talousjohtajan ja opettajan nimittää oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto.

Muut kuin 1 tai 2 momentissa mainitut virkamiehet nimittää koulutuskeskuksen johtaja, joka myös ottaa työsuhteisen ja sivutoimisen henkilöstön sekä luennoitsijan, jonka tehtävistä maksetaan erillinen palkkio.

Ennen kuin kriminaalipoliittinen osasto nimittää koulutuskeskuksen virkamiehen, hakijoista on hankittava rikosseuraamusviraston ja koulutuskeskuksen johtajan lausunto.

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää koulutuskeskuksen johtajalle kriminaalipoliittinen osasto ja muulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:

Nimittämisestä määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseen päättää se viranomainen, joka 11 §:n 2 momentin mukaan myöntää virkavapauden.

Vankeinhoitoalan tutkintoja ovat vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto muodostavat yhdessä vankeinhoitoalan opistotutkinnon.

Koulutuskeskus järjestää tarvittaessa aikuiskoulutuksena pätevöitymiskoulutusta vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.

Tutkintojen sisällöstä ja rakenteesta päättää oikeusministeriö. Tutkintojen toteuttamistavasta päättää rikosseuraamusvirasto.

Vankeinhoidon perustutkinto ja pätevöitymiskoulutus antavat ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.

Vankeinhoitotutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.

Vankeinhoitoalan tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta vankeinhoitolaitoksen virkoihin samoin kuin vankeinhoitoalan opistotutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin säädetään erikseen.

Pätevöitymiskoulutus antaa vastaavan kelpoisuuden vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin kuin vankeinhoidon perustutkinto ja sitä vastaava aikaisempi tutkinto. Pätevöitymiskoulutuksen suorittanut saa jatko-opintokelpoisuuden vankeinhoitotutkintoon suoritettuaan kokonaisuudessaan vankeinhoidon perustutkintoa vastaavat opinnot. (15.7.1994/649)

Vankeinhoidon perustutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on:

Valintaperusteista määrätään tarkemmin rikosseuraamusviraston päätöksellä.

Vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoidon perustutkinnon, työskennellyt perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään vuoden vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.

Pätevöitymiskoulutukseen voidaan ottaa vankeinhoitolaitoksen palveluksessa oleva henkilö. Pätevöitymiskoulutukseen voidaan myös ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoitoalan tutkinnon muussa maassa. Pääsyvaatimuksista pätevöitymiskoulutukseen päättää oikeusministeriö.

Tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valintaperusteista ja miten valintaan voi hakea muutosta.

Opiskelijan tulee osallistua säännöllisesti opetukseen. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä koulutuskeskuksen opettajakokous voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta tai kurssin suorittamisesta.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

Oppilaitoksessa on oppilaskunta, johon kuuluvat ammatillisia tutkintoja suorittavat opiskelijat.

Oppilaskunnan tehtävänä on:

Oppilaskunta voi opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia opetussuunnitelmasta, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista sekä opetusväline- ja kalustohankinnoista.

Oikeusministeriö päättää hankittuaan asiasta valtiovarainministeriön lausunnon vankeinhoidon perustutkinnon opiskelijoiden palvelussuhteesta ja opintososiaalisista eduista.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 7 päivänä toukokuuta 1976 annettu asetus (365/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen mukainen vankeinhoidon perustutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin vartijan tutkinnosta on säädetty ja vankeinhoitotutkinto saman kelpoisuuden kuin ylivartijan tutkinnosta on säädetty.

Sen estämättä, mitä 18 §:ssä säädetään, vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vartijakurssin ja jolla on lisäksi vähintään lukion ensimmäistä luokkaa vastaavat tiedot suomen ja ruotsin kielessä, yhdessä vieraassa kielessä sekä matematiikassa.

Henkilö, jolla tämän asetuksen voimaan tullessa on 25 §:n 2 momentissa kumotun asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaminen kesken, on oikeutettu suorittamaan sen loppuun siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.

Niin ikään aikaisemman vankeinhoitotutkinnon suorittanut voi edelleen suorittaa johtajan kelpoisuuden tuottavan vankeinhoitotutkinnon siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.