Laki oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (639 / 1982, muutoksineen)

Julkisen valvonnan alainen rahalaitos voi myöntää oman asunnon hankkimisen tai rakentamisen rahoittamiseksi sellaisia lainoja, joista valtio maksaa rahalaitokselle korkohyvitystä. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa korkotukilainoiksi.

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä asuntosäästöpalkkiolain (1634/92) mukaisessa asuntosäästösopimuksessa tarkoitettu laina tai sen osa. Korkohyvitystä ei kuitenkaan voida maksaa, jos lainan saajalle muun kuin tämän lain nojalla on myönnetty lainaa tai maksetaan korkotukea samaan tarkoitukseen valtion varoista.

Mitä tässä laissa säädetään asunnosta, sovelletaan vastaavasti myös asuntosäästöpalkkiolaissa tarkoitettuun asunnon määräosaan.

3 momentti on kumottu L:lla 8.7.2022/752 .

Korkotukilaina ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksella alueittain vahvistettua enimmäismäärää.

Korkotukilainaa voidaan myöntää asuntoa kohden enintään 50 prosenttia suurempana kuin 1 momentin nojalla annettujen säännösten mukainen enimmäismäärä olisi, jos kaksi asuntosäästäjää hankkii asunnon yhdessä joko yhteisen asuntosäästösopimuksen tai erillisten sopimuksiensa perusteella. Korotetun enimmäislainamäärän laskentatavassa otetaan huomioon asuntosäästöpalkkiotilien säästöt yhteenlaskettuina. (8.7.2022/752)

Rahalaitoksen korkotukilainasta perimän koron tulee olla alempi kuin se korko, jota rahalaitos yleisesti kulloinkin soveltaa ensimmäisen omistusasunnon hankkimista varten myönnettäviin vastaaviin lainoihin. Rahalaitoksen perimät muut lainaan liittyvät kustannukset saavat olla enintään sen suuruisia, joita rahalaitos yleisesti kulloinkin soveltaa vastaaviin lainoihin. (30.12.1992/1635)

Korkotukilainojen yleisistä lainaehdoista säädetään asetuksella.

Korkotukea maksetaan enintään kymmeneltä ensimmäiseltä lainavuodelta. (13.5.2005/290)

Kulloinkin maksettavan korkotuen suuruudesta säädetään asetuksella.

Rahalaitos perii korkotukilainan saajalta korkotukilainan koron ja korkotuen välisen erotuksen.

Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen rahalaitokselle.

Jos korkotukilaina maksetaan takaisin taikka jos asunto luovutetaan tai siirtyy uudelle omistajalle muutoin kuin avio-oikeuden tai perintöoikeuden nojalla, korkohyvityksen maksaminen lakkaa lainan takaisinmaksuajankohdasta tai asunnon luovuttamisajankohdasta lukien, jollei 2 momentista muuta johdu.

Korkotukea voidaan kuitenkin maksaa luovutuksen jälkeen, jos lainan saa käyttää korkotukilainan uudelleen oman asunnon hankinnan rahoittamiseen.

Asunto, johon korkotukilaina kohdistuu, voidaan erityisestä syystä vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi. (26.11.1993/1006)

Korkotukilaina voidaan siirtää toiseen rahalaitokseen tai jakaa kahdeksi erilliseksi lainaksi. Rahalaitoksen tulee ilmoittaa lainan jakamisesta valtiokonttorille.

Jos kaksi eri asunnoissa asuvaa korkotukilainan saajaa hankkii yhteisen asunnon, korkotukilainaksi yhteensä hyväksyttävän osuuden määrä ei saa ylittää 4 §:ssä säädettyä enimmäismäärää. Korkotukilainan enimmäismäärä lasketaan tällöin yhteisen asunnon hankinta-ajankohdan mukaan.

Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lainavarojaan muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen taikka lainaa hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja tai salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, voidaan korkotuen suorittaminen lakkauttaa. Lainan saaja voidaan tällöin valtiokonttorin päätöksellä velvoittaa suorittamaan valtiolle takaisin enintään viisinkertaisena korkotuki, jonka valtio on lainasta maksanut.

Hakija saa vaatia oikaisua 11 §:ssä tarkoitetussa asiassa annettuun päätökseen ja rahalaitos oikaisua 12 §:ssä tarkoitettuun uhkasakon asettamista koskevaan Valtiokonttoriin päätökseen siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. (8.7.2022/752)

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Tämän lain noudattamista valvoo Valtiokonttori.

Rahalaitos ja korkotukilainan saaja ovat velvollisia antamaan Valtiokonttorille tiedot, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti ja lainaehtoja on muutoinkin noudatettu.

Rahalaitoksen tulee toimittaa tässä laissa ja asuntosäästöpalkkiolain (1634/1992) 11 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot Valtiokonttorille käyttäen sähköistä tiedonsiirtomenetelmää. Valtiokonttori voi antaa tarkempia määräyksiä toimitettavasta tiedosta ja tietojen toimitustavasta.

Jos rahalaitos laiminlyö sille 2 ja 3 momenteissa määrätyt tehtävänsä, Valtiokonttori voi asettaa määräajan, jonka kuluessa tehtävä on suoritettava. Valtiokonttori voi asettaa tehtävän suorittamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990) .

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1982.