Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä asuntosäästöpalkkiolain (1634/92) mukaisessa asuntosäästösopimuksessa tarkoitettu laina tai sen osa. Korkohyvitystä ei kuitenkaan voida maksaa, jos lainan saajalle muun kuin tämän lain nojalla on myönnetty lainaa tai maksetaan korkotukea samaan tarkoitukseen valtion varoista.

Mitä tässä laissa säädetään asunnosta, sovelletaan vastaavasti myös asuntosäästöpalkkiolaissa tarkoitettuun asunnon määräosaan.

Yhteen asuntoon voi kohdistua kulloinkin vain yksi korkotukilaina. Aviopuolisoille voidaan myöntää vain yksi korkotukilaina. Yhdeksi korkotukilainaksi katsotaan tällöin myös erillisten asuntosäästösopimusten perusteella nostetut lainat.

Rahalaitoksen korkotukilainasta perimän koron tulee olla alempi kuin se korko, jota rahalaitos yleisesti kulloinkin soveltaa ensimmäisen omistusasunnon hankkimista varten myönnettäviin vastaaviin lainoihin. Rahalaitoksen perimät muut lainaan liittyvät kustannukset saavat olla enintään sen suuruisia, joita rahalaitos yleisesti kulloinkin soveltaa vastaaviin lainoihin.

Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen rahalaitokselle.

Asunto, johon korkotukilaina kohdistuu, voidaan erityisestä syystä vuokrata enintään yhdeksi vuodeksi.

Korkotukilaina voidaan siirtää toiseen rahalaitokseen tai jakaa kahdeksi erilliseksi lainaksi. Rahalaitoksen tulee ilmoittaa lainan jakamisesta valtiokonttorille.

Jos kaksi eri asunnoissa asuvaa korkotukilainan saajaa hankkii yhteisen asunnon, korkotukilainaksi yhteensä hyväksyttävän osuuden määrä ei saa ylittää 4 §:ssä säädettyä enimmäismäärää. Korkotukilainan enimmäismäärä lasketaan tällöin yhteisen asunnon hankinta-ajankohdan mukaan.