Laki syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta (422 / 1974, muutoksineen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § (14.4.1989/344)
Rikoksesta epäiltynä pidätetyllä tai vangitulla on oikeus saada vapauden menetyksen johdosta valtiolta korvaus, jos:
1) esitutkinta lopetetaan nostamatta syytettä;
2) syyte jätetään sikseen tai hylätään;
3) hänen on todettu syyllistyneen rikokseen, mutta on ilmeistä, että tämän syyksilukemisen perusteella häntä ei olisi voitu pidättää tai vangita; tai
4) pidättämiseen tai vangitsemiseen ei ole ollut laillisia edellytyksiä.
Oikeutta korvaukseen ei ole, ellei vapaudenmenetys ole kestänyt yhtä vuorokautta kauemmin.
1 a § (30.1.2018/106)
Milloin joku on määrätty matkustuskieltoon, tehostettuun matkustuskieltoon tai tutkinta-arestiin, hänen oikeudestaan saada korvausta vapautensa rajoittamisesta on voimassa, mitä pidätetyn ja vangitun oikeudesta saada korvausta vapauden menetyksestä on tässä laissa säädetty.
2 §
Milloin epäilty on yrittänyt paeta, muuten karttaa esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä, hävittää todisteita taikka muulla tavoin vaikeuttaa asian selvittämistä, ei 1 §:ssä tarkoitettua korvausta makseta, ellei hänen käyttäytymistään mielenjärkytyksen, erehdyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi voida katsoa anteeksiannettavaksi. Korvausta ei myöskään makseta, jos epäilty on valheellisella tunnustuksella tai muuten tahallisesti antanut aihetta siihen, että häntä on pidetty vangittuna tai pidätettynä, eikä muussakaan tapauksessa, milloin asianhaarat ovat sellaiset, että korvauksen maksamista ei olisi pidettävä kohtuullisena.
3 §
Jos joku on kokonaan tai osaksi suorittanut hänelle tuomitun vapausrangaistuksen, vaikka tuomio ei ole vielä saanut lainvoimaa, ja syyte muutoksenhaun johdosta kokonaan tai osaksi hylätään sekä tuomittu vastaavasti vapautetaan rangaistuksesta, on hänellä oikeus saada valtiolta korvaus sen johdosta, että rangaistus tai se osa siitä, josta hänet on vapautettu, on pantu täytäntöön. Samanlainen oikeus on vapausrangaistusta suorittaneella silloin, kun rangaistustuomio puretaan tai kantelun johdosta poistetaan ja, milloin asiassa toimitetaan uusi käsittely, syyte siinä hylätään tai hänet tuomitaan vähempään rangaistukseen kuin hän on suorittanut. (28.12.1984/984)
Korvausta ei makseta, jos tuomittu valheellisella tunnustuksella tai muuten tahallisesti on osaltaan aiheuttanut rangaistuksen tuomitsemisen taikka jos korvauksen maksamista muut asianhaarat huomioon ottaen ei olisi pidettävä kohtuullisena.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti sakon muuntorangaistusta tai arestirangaistusta suorittaneeseen. (22.12.2009/1175)
4 §
Tässä laissa tarkoitettuna korvauksena maksetaan hyvitys kuluista, tulojen tai elatuksen vähentymisestä ja kärsimyksestä. (14.4.1989/344)
Oikeus korvaukseen kärsimyksestä raukeaa, jos vahinkoa kärsinyt kuolee ennen korvauksen hakemista. (22.12.2009/1175)
Oikeus korvaukseen ei ole toiselle siirrettävissä, ennen kuin korvauspäätös on saanut lainvoiman. Tästä on korvauspäätöksessä mainittava.
Korvauksen myöntää Valtiokonttori. Korvausta on haettava kirjallisesti Valtiokonttorilta.
Hakemus on toimitettava Valtiokonttorille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on saanut tietää, ettei syytettä nosteta, tai kun asia on jätetty sillensä, asian käsittelyssä annettu tuomio on saanut lainvoiman tai se on purettu tai poistettu taikka, jos uusi käsittely asiassa on toimitettu, siinä annettu tuomio on saanut lainvoiman.
Jos vaatimus koskee kurinpitomenettelyssä määrättyä arestirangaistusta eikä asiasta ole nostettu syytettä, lasketaan 2 momentissa tarkoitettu määräaika siitä, kun kurinpitorangaistusta koskeva päätös on kumottu tai kurinpitorangaistusta on lievennetty taikka, jos asia on määrätty otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi, se on uudelleen ratkaistu.
Korvaushakemukseen on liitettävä jäljennös rikosasiassa annetusta tuomiosta tai, jos syytettä ei ole nostettu, jäljennös syyttämättäjättämispäätöksestä tai esitutkinnan lopettamista koskevasta päätöksestä sekä jäljennös esitutkintapöytäkirjasta tarpeellisilta osiltaan. Hakijan on lisäksi annettava Valtiokonttorille sellaiset muut asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen korvausasian selvittämiseksi.
Valtiokonttorin on tarvittaessa kuultava hakemuksesta virallista syyttäjää, vangitsemisesta tai pidättämisestä päättänyttä virkamiestä taikka tämän esimiestä.
6 a §
6 a § on kumottu L:lla 22.12.2009/1175 .
6 b §
6 b § on kumottu L:lla 22.12.2009/1175 .
6 c §
6 c § on kumottu L:lla 22.12.2009/1175 .
Valtiokonttorin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Valtiokonttorin päätökseen tyytymätön voi nostaa kanteen valtiota vastaan käräjäoikeudessa riita-asioista säädetyssä järjestyksessä. Kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon Valtiokonttorin päätöksestä.
Valtion etua ja oikeutta korvausasiassa valvoo Valtiokonttori, jonka pyynnöstä Lupa- ja valvontaviraston on määrättävä asiamies käyttämään valtion puhevaltaa. (27.6.2025/557)
L:lla 557/2025 muutettu 3 momentti tulee voimaan 1.1.2026. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Valtion etua ja oikeutta korvausasiassa valvoo Valtiokonttori, jonka pyynnöstä aluehallintoviraston on määrättävä asiamies käyttämään valtion puhevaltaa.
Tämän lain mukaan maksettavat korvaukset suorittaa Valtiokonttori.
Kun Valtiokonttori myöntää korvausta tämän lain nojalla, sen on maksettava hakijalle kohtuullinen korvaus tälle korvauksen hakemisesta aiheutuneista kuluista. Tämä korvaus voidaan maksaa myös hakijan asiamiehelle.
Jos valtiolta tämän lain nojalla korvausta saanut olisi voinut hakea saman korvauksen muun lain nojalla kolmannelta henkilöltä, valtiolla on oikeus vaatia maksamansa määrä tältä takaisin. Valtion takautumisoikeudesta on noudatettava, mitä siitä muualla säädetään.
Takautumisoikeuden käyttämisestä päättää Valtiokonttori.