Laki verontilityslain muuttamisesta (724 / 2026, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3 a luku Suomen talousvyöhykkeen kiinteistöveron tilittäminen
16 a § Veronsaajaryhmien jako-osuudet
Valtion jako-osuus Suomen talousvyöhykkeen kiinteistöverosta on 70 prosenttia ja kuntien jako-osuus 30 prosenttia. Kuntakohtaiset jako-osuudet tilitetään jako-osuuteen oikeutetuille kunnille.
16 b § Kuntakohtaiset jako-osuudet
Kuntien jako-osuus Suomen talousvyöhykkeen kiinteistöverosta jaetaan kolmeksi laskentaeräksi siten, että samaan laskentaerään lisätään kuntien jako-osuutta vastaava osuus verovuoden kiinteistöverosta sellaiselta Suomen talousvyöhykkeen osalta, joka käsittää maantieteellisesti yhtenäisen alueen. Kiinteistövero jaetaan kuntakohtaisiksi jako-osuuksiksi laskentaerittäin jako-osuuteen oikeutettujen kuntien asukasmäärien suhteessa.
Kiinteistöveroa jaettaessa kunnan asukkaina pidetään henkilöitä, joilla verovuotta edeltävän vuoden lopussa on katsottava olleen kunnassa kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka. Jos kunnan asukasmäärä ylittää 40 000 asukasta, katsotaan kunnan asukasmääräksi kiinteistöveroa jaettaessa kuitenkin 40 000 asukasta. Jos kunnalla on osuus myös toisen laskentaerän kiinteistöverosta, kerrotaan kunnan asukasmäärä kiinteistöveroa jaettaessa luvulla 0,7.
Jako-osuuteen oikeutetuksi kunnaksi katsotaan:
1) Suomen aluevesien ulkorajaan rajoittuva kunta, jonka alue on lähinnä laskentaerän perusteena olevalla talousvyöhykkeen osalla sijaitsevaa rakennusta tai rakennelmaa, sekä kunta, jolla on Suomen aluevesien ulkorajaan jatkuva yhteinen kuntaraja tällaisen kunnan kanssa;
2) muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu kunta, jolla on Suomen aluevesillä yhteinen kuntaraja 1 kohdassa tarkoitetun kunnan kanssa, ei kuitenkaan kuntaa, jonka alue ei käsitä Suomen aluevesistä vähintään 50 neliökilometriä tai joka rajoittuu toiseen Suomen talousvyöhykkeen osaan;
3) muu kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu kunta, jossa sijaitsevan liittymispisteen kautta laskentaerän perusteena olevalla Suomen talousvyöhykkeen osalla sijaitseva voimalaitos on kytketty sähkömarkkinalain (588/2013) 31 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun kantaverkkoon.
16 c § Tarkemmat säännökset kuntakohtaisista jako-osuuksista
Laskentaerien perusteena olevia Suomen talousvyöhykkeen osia määritettäessä Suomen talousvyöhykkeen osaksi katsotaan sellainen maantieteellisesti yhtenäinen alue, joka muodostuu Suomen aluevesien ja Suomen talousvyöhykkeen ulkorajoista ja niiden leikkauspisteistä. Siltä osin kuin Suomen talousvyöhykkeen ja Suomen aluevesien ulkorajat eivät muodosta Merenkurkussa leikkauspistettä, katsotaan maantieteellisesti yhtenäisen alueen muodostuvan näiden ulkorajojen lisäksi sellaisesta pohjoisimmasta suorasta linjasta, joka kulkee Merenkurkussa lyhintä reittiä sisäisten aluevesien ulkorajalta ulkoisten aluevesien ulkorajaan ja joka jatkuu Suomen aluevesien ulkorajalta suuntaansa muuttamatta Suomen talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka.
Jako-osuuteen oikeutettujen kuntien kuntarajat määräytyvät verovuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen kuntajaon mukaisesti. Jos kunta lakkaa kuntarakennelain (1698/2009) 3 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun kuntien yhdistymisen tuloksena, uudella kunnalla on kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna sama oikeus lakanneen kunnan jako-osuuteen kiinteistöverosta kuin lakanneella kunnalla olisi ollut ilman kuntajaon muutosta. Jos lakkaavan kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken kuntarakennelain 3 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, uudella kunnalla on kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna oikeus sellaiseen osaan lakanneen kunnan jako-osuudesta kiinteistöveroon kuin jos uuteen kuntaan yhdistynyt osa lakanneen kunnan alueesta ja sen asukkaista olisi verovuotta edeltävän vuoden lopussa ollut itsenäinen kunta.
Suomen talousvyöhykkeellä olevaa rakennusta tai rakennelmaa lähinnä olevan kunnan aluetta määritettäessä lähimpänä kuntana pidetään sitä kuntaa, jonka Suomen aluevesien ulkorajaan rajoittuvan kuntarajan etäisyys rakennuksesta tai rakennelmasta on lyhin. Jos lyhin etäisyys on sama kahteen tai useampaan kuntaan, pidetään kaikkia näitä kuntia lähimpinä kuntina.
Suomen talousvyöhykkeestä säädetään Suomen talousvyöhykkeessä annetussa laissa (1058/2004) . Suomen aluevesistä ja niiden ulkorajoista säädetään Suomen aluevesien rajoista annetussa laissa (463/1956) .
4 § Tilitysperuste
Kullekin veronsaajalle tilitettävät määrät perustuvat veronsaajien verovuosikohtaisiin jako-osuuksiin, jotka määräytyvät siten kuin 2, 3 ja 3 a luvussa säädetään.