Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (690 / 2026, alkuperäinen)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

7 § Palvelutarpeen muutoksen huomioon ottaminen

Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä palvelutarpeen muutos otetaan huomioon siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa 80 prosenttia vuoteen 2026 ja 60 prosenttia vuodesta 2027 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta vuosittaisesta kasvusta, joka on seuraava:

1) 1,02 prosenttia vuonna 2023;

2) 1,05 prosenttia vuonna 2024;

3) 1,07 prosenttia vuonna 2025;

4) 1,02 prosenttia vuonna 2026;

5) 1,01 prosenttia vuonna 2027;

6) 0,98 prosenttia vuonna 2028;

7) 0,97 prosenttia vuonna 2029;

8) 1,01 prosenttia vuonna 2030.

14 § Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekerroin

Hyvinvointialueen terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet lasketaan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavien sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvien tarvetekijöiden ja tarvetekijöiden kustannusvaikutusta kuvaavien regressiokertoimien sekä 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen terveyden, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallisten kustannusten painotusten perusteella. Tarvetekijät ja niiden regressiokertoimet ovat liitteessä.

Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimien perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöä kuvaavan tarpeen perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä ja kyseisellä palvelutarvekertoimella.

Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimia määriteltäessä käytetään terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvista tarvetekijöistä Digi- ja väestötietoviraston, Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen tietoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa tiedot, varmistaa tietojen laatua ja voi käyttötarkoitusta varten korjata tiedoissa olevia selviä virheitä sekä laskee tarvekertoimen. Tarvekerroin lasketaan varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden ja tätä edeltäneen vuoden tietojen perusteella laskettujen tarvekertoimien keskiarvona. Jos tietoja mainituilta vuosilta ei ole käytettävissä, kertoimen määrittelyssä käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavista tarvetekijöistä ja niiden regressiokertoimista säädetään lailla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen perustuen vähintään neljän vuoden välein. Regressiokertoimista säädetään lisäksi valtioneuvoston asetuksella hyvinvointialueiden tehtävämuutoksen yhteydessä ottamalla regressiokertoimissa huomioon tehtävämuutoksesta aiheutuva laskennallinen vaikutus.

19 § Saaristoisuuskerroin

Hyvinvointialueen saaristoisuuskerroin lasketaan kullekin saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 a §:ssä tarkoitetulle saaristoiselle hyvinvointialueelle jakamalla alueen saaristoisuuspisteet saaristoisten hyvinvointialueiden saaristossa asuvien asukkaiden määrillä painotetulla saaristoisuuspisteiden keskiarvolla.

Saaristoisuuden perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty saaristoisuuden perushinta saaristoisen hyvinvointialueen saaristossa asuvien asukkaiden määrällä ja saaristoisuuskertoimella. Saaristossa asuvilla asukkailla tarkoitetaan saaristoisen hyvinvointialueen niitä asukkaita, jotka asuvat saaristossa. Saaristossa asuvien asukkaiden määrä määräytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilaston varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tietojen mukaan.

26 a § Laskuvirheen ja rekisteritiedoissa olevan virheen korjaaminen

Poiketen siitä, mitä hallintolain (434/2003) 50 ja 51 §:ssä säädetään virheen korjaamisen edellytyksistä, valtiovarainministeriö voi itse tai hakemuksen perusteella korjata tässä laissa tarkoitetuissa päätöksissä ja päätösten perusteena olevissa tiedoissa olevan laskuvirheen. Muilta osin laskuvirheen korjaamiseen sovelletaan hallintolain 8 lukua.

Valtiovarainministeriö voi ottaa huomioon rahoituslaskelmissa ja -päätöksessä sellaisen rahoituksen perusteena olevissa rekisteritiedoissa olevan selvän virheen, jolla on merkittävä vaikutus yhden tai useamman hyvinvointialueen rahoitukseen.

35 § Siirtymätasaus

Jos hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia suuremmat, siirtymätasauksena hyvinvointialueen rahoituksesta vähennetään laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus kokonaan vuonna 2023 ja erotus vähennettynä asukasta kohden seuraavasti:

1) enintään 10 euroa vuonna 2024;

2) enintään 30 euroa vuonna 2025;

3) enintään 60 euroa vuonna 2026;

4) enintään 100 euroa vuonna 2027;

5) enintään 170 euroa vuonna 2028;

6) enintään 230 euroa vuonna 2029;

7) enintään 240 euroa vuonna 2030.

Asukasta kohden 240 euroa ylittävä erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella.

Jos hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia pienemmät, siirtymätasauksena hyvinvointialueen rahoitukseen lisätään laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus kokonaan vuonna 2023 ja erotus vähennettynä asukasta kohden seuraavasti:

1) enintään 10 euroa vuonna 2024;

2) enintään 20 euroa vuonna 2025;

3) enintään 30 euroa vuonna 2026;

4) enintään 50 euroa vuonna 2027;

5) enintään 70 euroa vuonna 2028;

6) enintään 80 euroa vuonna 2029;

7) enintään 90 euroa vuonna 2030.

Asukasta kohden 90 euroa ylittävä erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella.

Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, erotusta vastaavaa määrää ei lisätä hyvinvointialueiden rahoitukseen. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen siten, että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää. Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, erotus otetaan huomioon jälkikäteistarkistuksessa vähentämällä se hyvinvointialueille maksetusta laskennallisesta rahoituksesta.

36 § Valtion rahoituksen tarkistamista koskevat poikkeussäännökset

Sen lisäksi, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään, palvelutarpeen arvioitua vuosittaista kasvua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2023–2027.

39 § Siirtymätasauslisän määräaikainen leikkaus vuosina 2026 ja 2027

Edellä 35 §:n 4 momentissa säädetystä poiketen rahoitukseen lisättävää laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotusta vähennetään asukasta kohden enintään 54 euroa vuonna 2026 ja enintään 80 euroa vuonna 2027 niiltä hyvinvointialueilta, joilla vähennys ei vaaranna palveluiden järjestämiseksi riittävää rahoitusta ottaen huomioon 10 §:ssä tarkoitetun jälkikäteistarkistuksen perusteella alueelle vuosina 2025 ja 2026 kohdentuvan laskennallisen rahoituksen määrä sekä alueen vuosien 2023 ja 2024 tilinpäätösten mukainen ali- tai ylijäämän määrä.

40 § Siirtymätasausten valtion rahoittaman osuuden leikkaus vuodesta 2028

Jos 35 §:n 8 momentissa tarkoitetut siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset, erotusta vastaavasta määrästä vähennetään 53 miljoonaa euroa vuonna 2028, 91 miljoonaa euroa vuonna 2029 ja 82 miljoonaa euroa vuodesta 2030.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu rahoituksen vähennys otetaan huomioon kaikkien hyvinvointialueiden rahoituksesta asukasta kohden yhtä suurena, ei kuitenkaan niiden siirtymätasauslisää saavien hyvinvointialueiden rahoituksessa, joilla siirtymätasaus on tarpeen vuosina 2023–2026 toteutunut laskennallisen rahoituksen kehitys huomioon ottaen palvelujen järjestämiseksi riittävän rahoituksen turvaamiseksi.

41 § Rahoituksen vähimmäistasoa koskeva tasaus

Niiden hyvinvointialueiden, joiden vuosikohtainen rahoitus laskennallisen rahoituksen ja siirtymätasauksen perusteella muutoin vähenisi, rahoitukseen lisätään kyseiselle varainhoitovuodelle se määrä, jonka lisäämisen jälkeen hyvinvointialueen rahoituksen määrä vastaa sen edellisen vuoden rahoituksen määrää. Rahoituksen yhteenlaskettuja lisäyksiä vastaava määrä rahoitusta vähennetään vuosittain asukasta kohden yhtä suurena eränä niiden alueiden rahoituksesta, joiden rahoituksen vuosikohtainen kasvu ylittää koko maan keskimääräisen rahoituksen kasvun. Vähennys voidaan kuitenkin tehdä vain siihen määrään, että vähennyksen jälkeen yhdenkään näistä alueista rahoitus ei alita koko maan rahoituksen keskimääräistä kasvua.

Liite

Lain 14 §:ssä tarkoitetut terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimien tarvetekijät ja niiden regressiokertoimet.

Terveydenhuollon tarvetekijät	Regressiokerroin
Ikä 0 v, mies	1 444,4
Ikä 1–6 v, mies	223,1
Ikä 7–12 v, mies	315,7
Ikä 13–18 v, mies	71,7
Ikä 26–30 v, mies	89,3
Ikä 31–35 v, mies	-0,1
Ikä 36–40 v, mies	-34,2
Ikä 41–45 v, mies	-35,3
Ikä 46–50 v, mies	-29,5
Ikä 51–55 v, mies	177,5
Ikä 56–60 v, mies	254,4
Ikä 61–65 v, mies	393,3
Ikä 66–70 v, mies	526,2
Ikä 71–75 v, mies	780,4
Ikä 76–80 v, mies	998,9
Ikä 81–85 v, mies	1 515,4
Ikä 86–90 v, mies	1 290,5
Ikä 91–95 v, mies	1 098,4
Ikä vähintään 96 v, mies	294,8
Ikä 0 v, nainen	1 362,5
Ikä 1–6 v, nainen	7,0
Ikä 7–12 v, nainen	254,4
Ikä 13–18 v, nainen	942,3
Ikä 19–25 v, nainen	290,6
Ikä 26–30 v, nainen	226,9
Ikä 31–35 v, nainen	182,7
Ikä 36–40 v, nainen	120,6
Ikä 41–45 v, nainen	65,4
Ikä 46–50 v, nainen	59,0
Ikä 51–55 v, nainen	203,0
Ikä 56–60 v, nainen	216,1
Ikä 61–65 v, nainen	223,0
Ikä 66–70 v, nainen	339,8
Ikä 71–75 v, nainen	515,6
Ikä 76–80 v, nainen	700,9
Ikä 81–85 v, nainen	964,7
Ikä 86–90 v, nainen	424,0
Ikä 91–95 v, nainen	-226,5
Ikä vähintään 96 v, nainen	-499,6
Tuberkuloosi	2 308,7
HIV, C-hepatiitti	4 016,4
B-hepatiitti	1 338,5
Ei-tuberkuloottiset mykobakteerit	4 544,9
Ruusut	2 056,8
Veneeriset syylät	437,3
Huulen, suun ja nielun pahanlaatuiset kasvaimet	2 300,0
Ruuansulatuselinten pahanlaatuiset kasvaimet	3 597,2
Hengityselinten ja rintaontelon elinten pahanlaatuiset kasvaimet	4 058,9
Luun ja nivelruston pahanlaatuiset kasvaimet	4 225,5
Ihon melanooma ja muut pahanlaatuiset ihokasvaimet	673,8
Muut pehmytkudoksen pahanlaatuiset kasvaimet	3 400,1
Rintasyöpä	1 441,5
Naisen sukupuolielinten pahanlaatuiset kasvaimet	2 806,5
Miehen sukupuolielinten pahanlaatuiset kasvaimet	1 051,5
Virtsaelinten pahanlaatuiset kasvaimet	1 774,4
Silmän, keskushermoston ja aivohermojen pahanlaatuiset kasvaimet	4 709,7
Kilpirauhasen ja muiden umpirauhasten pahanlaatuiset kasvaimet	1 019,6
Pahanlaatuiset kasvaimet, joiden sijaintipaikka on epäselvä, sekundaarinen tai määrittämätön	8 429,4
Imukudoksen, verta muodostavien kudosten ja lähisukuisten kudosten pahanlaatuiset kasvaimet	6 005,8
Pintasyövät	421,4
Keskushermostokalvojen ja aivohermojen hyvänlaatuiset kasvaimet	1 098,6
Kasvu- ja leviämistaipumukseltaan epäselvät tai tuntemattomat kasvaimet	4 239,6
Krooniset hankinnaiset ja perinnölliset anemiat, hyytymishäiriöt, neutropenia	2 823,9
Immuunipuutokset / immunologiset häiriöt	5 250,4
Amyloidoosit	3 868,7
Kilpirauhasen vajaatoiminta	164,3
Diabetes	699,7
Hypertyreoosi	1 469,9
Struuma	359,4
Hyperparatyreoosi	1 259,6
Lihavuus	829,4
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. opioidiriippuvuus)	4 217,7
Opioidiriippuvuus	11 930,2
Tupakoinnin aiheuttamat haitat	535,4
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö	5 749,7
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt	1 179,3
Dissosiaatio- ja somatisaatiohäiriöt	2 063,7
Laihuushäiriö	9 284,8
Syömishäiriöt (pl. laihuushäiriö)	4 975,2
Unihäiriöt	498,9
Persoonallisuushäiriöt	1 704,4
Oppimiskyvyn vaikeudet yhdistettynä muihin kuin laaja-alaisiin kehityshäiriöihin	1 575,1
Laaja-alaiset kehityshäiriöt ("autismispektri")	1 308,7
Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt	2 027,6
Sekavuustilat ja elimelliset aivo-oireyhtymät	1 518,6
Transsukupuolisuus tai muu syntymässä määriteltyä (juridista) sukupuolta vastaamaton sukupuoli-identiteetti	1 174,7
Määrittämätön mielenterveyden häiriö	3 725,0
Hengityshalvaus	5 314,1
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet	2 315,0
Epilepsia	1 145,0
Uniapnea	550,6
Neuroimmunologiset sairaudet	1 969,9
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet	2 176,5
Migreeni ja muut päänsärkysairaudet, muu krooninen kipu	786,8
Hydrokefalus	2 798,4
Neuromuskulaarisairaudet	1 915,6
Allerginen silmätulehdus + allerginen nuha	121,5
Silmien rappeumataudit	1 602,8
Glaukooma	363,0
Näkövammaisuus	656,0
Silmien sarveiskalvosairaudet	756,7
Silmien verkkokalvoirtaumat ja verisuonitukokset	920,8
Silmien taittovirheet	848,1
Silmien lasiaissairaudet	717,5
Korvakirurgia	809,2
Huimaus / korvan tasapainoelimen häiriöt	243,5
Johtumistyyppinen ja sensorineuraalinen kuulonalenema	321,9
Verenpainetauti	304,5
Sepelvaltimotauti	587,0
Eteisvärinä	1 049,1
Sydämen vajaatoiminta	1 869,7
Aivoverenkiertohäiriöt	913,7
Ateroskleroosi	4 024,9
Sydämen läppäsairaudet	1 856,0
Kardiomyopatiat	1 260,1
Sydämen johtumishäiriöt	694,3
Keuhkoveritulppa	1 342,7
Rinta-aortan aneurysmat	1 014,7
Keuhkokuume	2 557,1
COPD	1 101,0
Astma	411,3
Keuhkokudoksen sairaudet	2 469,6
Hengityselinten krooninen toimintavajaus	4 343,8
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet	1 515,1
Purentaelimen poikkeavuudet	2 119,5
Hampaan kiinnityskudosten sairaudet	1 920,0
Suun protetiikka	1 540,3
Refluksi ja ulcus	753,6
Divertikkelit ja ärtyvä suoli	603,5
Sappirakon ja sappiteiden sairaudet	1 403,7
Maksan tulehdussairaudet ja vajaatoiminta	2 708,7
Crohnin tauti ja haavainen koliitti	1 603,0
Keliakia	785,6
Atooppinen ekseema	588,2
Psoriaasi	874,3
Krooniset haavat	5 568,7
Allerginen kosketusihottuma	233,6
Aktiininen keratoosi	560,2
Nivelreuma	1 236,7
Artroosisairaudet	1 059,0
Olkapään vaivat	272,1
Muualla luokittelemattomat muut nivelsairaudet	713,6
Selkärangan sairaudet	878,1
Luukato	1 138,8
Polven sisäiset viat	398,7
Varpaiden hankinnaiset epämuotoisuudet	816,8
Raajakipu	1 021,6
Munuaisten vajaatoiminta	6 664,3
Munuaissairaudet	2 407,5
Virtsakivet ja virtsaushäiriöt	902,1
Endometrioosi	1 132,9
Kohdunkaulan dysplasia	520,2
Kuukautisvuotohäiriöt	983,0
Hedelmättömyys	1 893,4
Miehen sukupuolielinten sairaudet	654,7
Vammat ja myrkytykset	755,9
Lonkkamurtuma	1 546,0
WHO:n näkövammaluokitus, heikkonäköinen	107,0
WHO:n näkövammaluokitus, vaikeasti heikkonäköinen	-564,2
WHO:n näkövammaluokitus, syvästi heikkonäköinen	109,1
WHO:n näkövammaluokitus, lähes sokea	371,2
WHO:n näkövammaluokitus, täysin sokea	1 642,6
WHO:n näkövammaluokitus, tarkemmin määrittämätön	120,0
Synnytys	7 408,7
Keskosen ennenaikaisuus päivinä	-207,5
Keskosen ennenaikaisuus päivinä, 2. aste	19,6
Työkyvyttömyyseläke, 1. ikäkvintiili	2 497,0
Työkyvyttömyyseläke, 2. ikäkvintiili	130,0
Työkyvyttömyyseläke, 3. ikäkvintiili	-284,5
Työkyvyttömyyseläke, 4. ikäkvintiili	405,5
Työkyvyttömyyseläke, 5. ikäkvintiili	500,1
Työllinen	-532,0
Työtön	-42,3
Opiskelija	-334,6
Varusmies, siviilipalvelusmies	-511,8
Lukio tai ammatillinen koulutus	-97,6
Korkeakoulututkinto	-225,5
Asuntokunnan käyttötulo, log	-36,1
Avioliitossa	46,9
Eronnut	95,1
Leski	-117,9
Yksin asuva alle 75 v	1,4
Yksin asuva 75–84 v	760,8
Yksin asuva 85–89 v	1 932,5
Yksin asuva 90 v tai vanhempi	3 560,9
Taustamaa ei Suomi	-231,9
Matka-aika päivystykseen (min)	-6,1
Matka-aika päivystykseen (min), 2. aste	0,0
Vakiotermi	1 373,3

Vanhustenhuollon tarvetekijät	Regressiokerroin
Ikä 71–75 v, mies	180,0
Ikä 76–80 v, mies	407,0
Ikä 81–85 v, mies	1 233,3
Ikä 86–90 v, mies	3 466,7
Ikä 91–95 v, mies	7 187,6
Ikä vähintään 96 v, mies	7 343,0
Ikä 65–70 v, nainen	-4,9
Ikä 71–75 v, nainen	159,2
Ikä 76–80 v, nainen	644,0
Ikä 81–85 v, nainen	2 478,4
Ikä 86–90 v, nainen	5 920,8
Ikä 91–95 v, nainen	10 466,3
Ikä vähintään 96 v, nainen	13 243,2
Tuberkuloosi	1 431,7
Ruusut	1 180,3
Krooniset hankinnaiset ja perinnölliset anemiat, hyytymishäiriöt, neutropenia	-145,8
Diabetes	662,2
Lihavuus	669,5
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. opioidiriippuvuus)	3 053,4
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö	5 346,2
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt	2 189,4
Dissosiaatio- ja somatisaatiohäiriöt	661,8
Sekavuustilat ja elimelliset aivo-oireyhtymät	3 153,3
Muistisairaudet ja Alzheimerin tauti	16 807,5
Hengityshalvaus	7 164,3
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet	4 199,5
Epilepsia	2 903,9
CP-oireyhtymä	5 486,0
Neuroimmunologiset sairaudet	7 274,6
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet	964,1
Hydrokefalus	8 190,8
Neuromuskulaarisairaudet	4 562,1
Eteisvärinä	292,5
Sydämen vajaatoiminta	1 983,2
Aivoverenkiertohäiriöt	5 083,2
Ateroskleroosi	712,2
Keuhkoveritulppa	1 297,6
Keuhkokuume	1 803,8
Hengityselinten krooninen toimintavajaus	2 259,3
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet	-3,2
Refluksi ja ulcus	433,2
Krooniset haavat	4 589,1
Nivelreuma	479,4
Artroosisairaudet	294,1
Luukato	2 047,3
Munuaissairaudet	4 503,4
Virtsakivet ja virtsaushäiriöt	297,1
Vammat ja myrkytykset	1 202,7
Lonkkamurtuma	5 181,7
WHO:n näkövammaluokitus, heikkonäköinen	1 800,9
WHO:n näkövammaluokitus, vaikeasti heikkonäköinen	4 077,4
WHO:n näkövammaluokitus, syvästi heikkonäköinen	4 625,4
WHO:n näkövammaluokitus, lähes sokea	6 963,9
WHO:n näkövammaluokitus, täysin sokea	6 432,5
WHO:n näkövammaluokitus, tarkemmin määrittämätön	159,8
Lukio tai ammatillinen koulutus	-288,2
Korkeakoulututkinto	-316,5
Asuntokunnan käyttötulo, log	-1 249,4
Avioliitossa	-1 256,7
Eronnut	-792,5
Leski	-74,1
Taustamaa ei Suomi	-1 146,7
Vakiotermi	13 155,8

Sosiaalihuollon tarvetekijät	Regressiokerroin
Nainen	5,0
Ikä 1–6 v	18,1
Ikä 7–12 v	49,0
Ikä 13–18 v	1 240,1
Ikä 19–25 v	-21,4
Ikä 26–30 v	11,2
Ikä 31–35 v	122,2
Ikä 36–40 v	193,6
Ikä 41–45 v	198,0
Ikä 46–50 v	250,7
Ikä 51–55 v	281,7
Ikä 56–60 v	306,9
Ikä 61–65 v	250,8
Ikä 66–70 v	90,5
Ikä 71–75 v	111,2
Ikä 76–80 v	-17,3
Ikä 81–85 v	-131,0
Ikä 86–90 v	-356,2
Ikä 91–95 v	-660,1
Ikä vähintään 96 v	-968,1
HIV, C-hepatiitti	1 110,2
Ruusut	699,5
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. opioidiriippuvuus)	2 310,2
Opioidiriippuvuus	3 504,2
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö	1 445,0
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt	-83,2
Älyllinen kehitysvammaisuus	27 848,5
Laaja-alaiset kehityshäiriöt ("autismispektri")	4 827,5
Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt	6 679,8
Muistisairaudet ja Alzheimerin tauti	170,6
Hengityshalvaus	13 593,3
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet	819,4
Epilepsia	2 123,8
CP-oireyhtymä	10 607,7
Neuroimmunologiset sairaudet	3 129,8
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet	599,5
Hydrokefalus	2 026,1
Neuromuskulaarisairaudet	2 352,8
Aivoverenkiertohäiriöt	630,4
Keuhkokuume	649,8
COPD	151,0
Hengityselinten krooninen toimintavajaus	3 850,2
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet	669,9
Hampaan kiinnityskudosten sairaudet	701,2
Krooniset haavat	1 139,1
Nivelreuma	79,3
Raajakipu	172,2
Munuaissairaudet	698,3
Hedelmättömyys	219,4
Vammat ja myrkytykset	403,4
WHO:n näkövammaluokitus, heikkonäköinen	1 447,6
WHO:n näkövammaluokitus, vaikeasti heikkonäköinen	2 996,8
WHO:n näkövammaluokitus, syvästi heikkonäköinen	3 821,8
WHO:n näkövammaluokitus, lähes sokea	5 378,9
WHO:n näkövammaluokitus, täysin sokea	13 896,0
WHO:n näkövammaluokitus, tarkemmin määrittämätön	1 344,8
Työkyvyttömyyseläke, 1. ikäkvintiili	3 273,8
Työkyvyttömyyseläke, 2. ikäkvintiili	2 493,9
Työkyvyttömyyseläke, 3. ikäkvintiili	1 242,7
Työkyvyttömyyseläke, 4. ikäkvintiili	821,8
Työkyvyttömyyseläke, 5. ikäkvintiili	782,0
Työllinen	-136,3
Työtön	-223,8
Opiskelija	-433,8
Varusmies, siviilipalvelusmies	-98,9
Lukio tai ammatillinen koulutus	-324,7
Korkeakoulututkinto	-167,8
Asuntokunnan käyttötulo, log	-431,5
Avioliitossa	-202,2
Eronnut	-277,9
Leski	-315,1
Yksinhuoltajan perhe	273,2
Taustamaa ei Suomi	-515,1
Vakiotermi	4 655,0