Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (657 / 2026, alkuperäinen)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
1 § Lupa- ja valvontavirastossa käsiteltävät lupa-asiat
Lupa- ja valvontavirasto ratkaisee ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukossa 1 ja liitteen 3 taulukoissa 3 ja 4 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat.
Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupa-asiat:
2) metalliteollisuus:
akkutehdas, jonka tuotantokapasiteetti on alle 15 000 tonnia akkukennoja vuodessa;
5) polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely:
muiden polttoaineiden kuin hiilen kaasuttaminen, tai nesteyttäminen tai pyrolyysi laitoksissa, joiden polttoaineteho on alle 20 megawattia ja joissa valmistetaan polttoainetta vähintään 3 000 tonnia vuodessa;
7) malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto:
Muu kuin liitteen 1 taulukon 1 kohdassa 7 a) tarkoitettu kaivostoiminta ja muu kuin ympäristönsuojelulain liitteen 4 kohdassa 3 tarkoitettu koneellinen kullankaivuu;
11) kalankasvatus:
kalankasvatus- tai kalanviljelylaitos, jossa käytetään vähintään 2 000 kg vuodessa kuivarehua tai sitä ravintoarvoltaan vastaava määrä muuta rehua taikka jossa kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, taikka kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä;
2 § Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiat
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee seuraavien ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 tarkoitettujen toimintojen ympäristölupahakemukset, jollei ympäristönsuojelulain 34 §:stä johdu muuta:
10) eläinsuojat:
turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 500 ja alle 2 800 siitosnaarasminkille tai -hillerille taikka vähintään 250 ja alle 1 400 siitosnaarasketulle tai -supikoiralle, taikka muu turkistarha, jonka eläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 2 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 100 ja alle 560;
3 § Lupahakemuksen ja ilmoituksen sisältö
Lisäksi lupahakemuksessa ja ilmoituksessa on oltava, jos se on toiminnan luonne ja vaikutukset huomioon ottaen päätösharkinnan kannalta tarpeellista:
10) tiedot veden hankinnasta ja viemäröinnistä ja direktiivilaitosten osalta arviointi ympäristönsuojelulain 67 §:n 2 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä, jos teollisuusjätevettä johdetaan puhdistettavaksi yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolle;
13) selvitys mahdollisesta ympäristöjärjestelmästä sisältäen direktiivilaitosten osalta ympäristöjärjestelmän keskeiset tiedot ympäristönsuojelulain 74 a § mukaisesti;
Jos lupahakemus koskee direktiivilaitoksen toimintaa, hakemuksessa on aina oltava 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi direktiivilaitoksen lupahakemuksessa on oltava:
4) tarvittaessa perusteltu esitys ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisten lievempien päästöraja-arvojen soveltamiseksi ja lain 78 a §:n mukaisten lievempien ympäristötehokkuuden vaihteluvälien ja raja-arvojen soveltamiseksi;
10 § Hakemus direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseksi uusien päätelmien vuoksi
Hakemukseen on liitettävä tiedot ympäristönsuojelulain 77 §:n 1 momentin mukaisista arvioinneista. Hakemuksessa on oltava tarvittaessa tiedot ympäristönsuojelulain 75 §:n 2 ja 3 ja 5 momentin mukaisen arvioinnin tekemiseksi.
Jos toiminnanharjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 78 §:ssä tarkoitettujen lievempien päästöraja-arvojen noudattamisen jatkamista tai uusien lievennysten asettamista, hakemuksessa on esitettävä ympäristönsuojelulain 78 §:n 3 ja 4 momentin mukaiset arviot ja tämän asetuksen 3 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
Jos toiminnanharjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 78 a §:ssä tarkoitettujen lievempien ympäristötehokkuuden vaihteluvälien tai raja-arvojen noudattamisen jatkamista tai uusien lievennysten asettamista, hakemuksessa on esitettävä ympäristönsuojelulain 78 a §:n 3 momentin mukainen arviointi ja tämän asetuksen 3 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.
12 § Lupa- ja ilmoitusasiassa pyydettävät lausunnot
Lupa- ja valvontaviraston on lisäksi pyydettävä direktiivilaitoksen lupahakemuksesta lausunto yhdyskunnan jätevedenpuhdistamon ja viemärin toiminnanharjoittajalta, jos laitoksen jätevesiä johdetaan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi.
15 § Lupapäätöksen ratkaisuosan sisältö
Lupapäätöksen ratkaisuosasta on käytävä ilmi:
3) liitteen 1 mukaisia aineita koskevat päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset, jos näitä aineita voi päästä ympäristöön tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sellaisia määriä, että toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa ottaen huomioon aineiden ominaisuudet, vaarallisuus ja veden virtausdynamiikan vaihtelu vastaanottavissa vesistöissä tai haittaa pintavesille ja vesihuoltolaitoksen toiminnalle, siten, että direktiivilaitoksille on asetettava päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteen II aineille edellä mainittujen edellytysten täyttyessä;
3 a) määräykset sen varmistamiseksi, että toiminnassa ehkäistään tai vähennetään kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklan luokituskriteerit täyttävien aineiden tai sen liitteessä XVII tarkoitettujen rajoitusten piiriin kuuluvien aineiden päästöjä;
4 a) ympäristötehokkuutta koskevat vaihteluvälit, raja-arvot ja viitteelliset ympäristötehokkuuden arvot, jos näitä on asetettu direktiivilaitoksen toimintaa koskevissa päätelmissä;
5 a) direktiivilaitoksia koskevat määräykset, joilla varmistetaan, että toiminnanharjoittajan ympäristöjärjestelmä sisältää ympäristönsuojelulain 74 a §:ssä tarkoitetut keskeiset vaatimukset, mukaan lukien vertailuarvot, jos näitä on asetettu toimintaa koskevissa päätelmissä;
6) määräykset toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta, sisältäen tarvittavat määräykset päästöraja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi ja direktiivilaitosten osalta lisäksi tarvittavat määräykset ympäristötehokkuuden vaihteluvälien ja raja-arvojen noudattamisen arvioimiseksi ja määräykset, joilla varmistetaan, että tarkkailun suorittavien laboratorioiden laadunvalvonta perustuu Euroopan standardointikomitean (CEN) standardeihin, tai jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) standardeihin, kansallisiin standardeihin tai muihin kansainvälisiin standardeihin, joilla varmistetaan vastaavaa tieteellistä tasoa olevat tiedot, sekä määräykset toiminnan ympäristönsuojelun kehittämiseksi ja valvomiseksi sisältäen direktiivilaitosten osalta määräyksen toimittaa Lupa- ja valvontavirastolle vuosittain yhteenveto edistymisessä ympäristönsuojelulain 74 a §:ssä tarkoitetun ympäristöjärjestelmän tärkeimpien ympäristönäkökohtien tavoitteiden saavuttamisessa;
Lupapäätöksestä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 41 §:ssä tarkoitettujen toimintojen tekninen ja toiminnallinen yhteys. Lupapäätöksestä on lisäksi tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristöjärjestelmät tai energiatehokkuussopimuksiin perustuvat toimet ja raportointi sekä jätelain 8 §:ssä säädetty yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä on otettu huomioon lupamääräyksiä asetettaessa. Lupapäätöksestä on tarvittaessa myös käytävä ilmi ratkaisu toiminnassa syntyvän aineen tai esineen luokittelusta jätelain 5 a §:ssä tarkoitetuksi sivutuotteeksi ja mainitun lain 5 b §:ssä tarkoitetusta hyödyntämistoimen läpikäyneen jätteen jätteeksi luokittelun päättymisestä sekä ratkaisun perustelut. Lupapäätöksestä on myös tarvittaessa käytävä ilmi jätelain 7 §:n 2 momentin nojalla tehty päätös poikkeamisesta vaarallisen jätteen luokittelusta ja päätöksen perustelut. Lupapäätöksessä on lisäksi mainittava, mitä ympäristönsuojelulain 70 §:n 2 momentissa säädetään lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen välisestä suhteesta. Lupapäätöksessä on tarvittaessa käytävä ilmi, miten ympäristönsuojelulain 67 §:ää on sovellettu ja miten tämän asetuksen 3 §:n 2 momentin 10 kohdassa tarkoitettu toiminnanharjoittajan toteuttama arviointi on otettu huomioon.
Jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, lupamääräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lupaviranomaisen on kuitenkin luvassa, erillisessä asiakirjassa tai muulla tavoin annettava toiminnanharjoittajalle tieto toimintaa koskevista keskeisistä ympäristönsuojelulakiin perustuvista velvoitteista viittauksin tai selostamalla velvoitteiden sisältö, jos viranomainen arvioi sen olevan tarpeen toiminnanharjoittajan informoimiseksi. Lupa- ja valvontaviraston on laadittava direktiivilaitoksen ympäristölupamääräyksistä ajantasaiset määräykset erillisessä asiakirjassa, jos toimintaa koskevia lupamääräyksiä on useammassa kuin yhdessä päätöksessä, ja julkaistava ajantasaiset määräykset ympäristönsuojelulain 85 a §:ssä tarkoitetussa ympäristölupa-asioiden tietopalvelussa silloin kun lupaan on tullut muutoksia 1.7.2026 jälkeen. Direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on aina oltava maininta sitä koskevasta alakohtaisesta valtioneuvoston asetuksesta.
Velvollisuudesta antaa tarpeelliset määräykset tarkkailusta, jätehuollon seurannasta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmasta säädetään ympäristönsuojelulain 62 §:ssä. Teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta, teollisuuspäästöportaalin perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 166/2006 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1244 mukaan raportointivelvollisen laitoksen on toimitettava asetuksessa säädetyt tiedot toiminnasta ja päästöistä vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimivaltaiselle viranomaiselle.
19 § Päätelmien noudattamiseen liittyvä perusteluvelvollisuus ja vertailuasiakirjojen nimet
Sen lisäksi, mitä edellä tässä luvussa säädetään, direktiivilaitoksen lupapäätöksessä on ilmoitettava asiassa sovellettujen parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen nimet ja julkaisuvuodet ja lisäksi, mitä päätelmiä on pidetty pääasiallista toimintaa koskevina päätelminä. Lupapäätöksen perusteluista on lisäksi käytävä ilmi, miten lupamääräykset, erityisesti päästöraja-arvot sekä ympäristötehokkuuden vaihteluvälit ja raja-arvot, on määrätty verrattuna parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja niihin liittyviin päästötasoihin ja ympäristötehokkuuden vaihteluväleihin.
Lupapäätöksen perusteluissa on myös ilmoitettava ne erityiset syyt, joiden vuoksi parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyviä päästötasoja tai ympäristötehokkuuden vaihteluvälejä tai raja-arvoja on lievennetty ympäristönsuojelulain 78 §:n tai 78 a §:n perusteella. Lisäksi perusteluissa on ilmoitettava lievempien päästöraja-arvojen sekä ympäristötehokkuuden vaihteluvälien ja raja-arvojen perusteet.
22 § Direktiivilaitoksen ja direktiivieläinsuojan luvan tarkistamisasian käsittelyn kesto
Ympäristönsuojelulain 81 §:ssä tarkoitettu direktiivilaitoksen luvan tarkistamista koskeva asia on ratkaistava mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua sen vireilletulosta, jollei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus, käsiteltävien tarkistamisasioiden suuri määrä tai muu erityinen syy edellytä pidempää käsittelyaikaa. Asia on joka tapauksessa ratkaistava siten että ympäristönsuojelulain 72 §:n 1 kohdassa tarkoitetun teollisuuspäästödirektiivin 21 artiklan 3 kohdassa säädettyä neljän vuoden määräaikaa voidaan noudattaa. Mahdollinen ympäristönsuojelulain 40 §:ssä tarkoitettu pyyntö hakemuksen täydentämiseksi on esitettävä kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta. Mahdolliset lisätäydennyspyynnöt on esitettävä myös joutuisasti.
Direktiivieläinsuojan luvan tarkistamista koskeva asia on ratkaistava mahdollisimman pian ja viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua sen vireilletulosta, jollei asian laajuus, hakemuksen puutteellisuus, käsiteltävien tarkistamisasioiden suuri määrä tai muu erityinen syy edellytä pidempää käsittelyaikaa. Asia on joka tapauksessa ratkaistava siten että ympäristönsuojelulain 110 d §:n 1 momentissa säädettyä määräaikaa voidaan noudattaa. Mahdollinen ympäristönsuojelulain 40 §:ssä tarkoitettu pyyntö hakemuksen täydentämiseksi on esitettävä kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta. Mahdolliset lisätäydennyspyynnöt on esitettävä myös joutuisasti.
29 § Määräaikaistarkastukset ja riskinarviointi
Määräaikaistarkastusten tiheys on määritettävä ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Lupa- ja valvontaviraston on käytettävä arvioinnissaan ainakin seuraavia perusteita:
3) toiminnanharjoittajan ympäristöjärjestelmä ja sen auditointi;
31 § Direktiivilaitoksen tarkastuksesta laadittava tarkastuskertomus
Kun direktiivilaitoksella tehdään ympäristönsuojelulain 168 tai 169 §:n mukainen tarkastus, tarkastuksesta on laadittava ympäristönsuojelulain 174 §:n 2 momentissa tarkoitettu tarkastuskertomus. Tarkastuskertomus on annettava toiminnanharjoittajalle tiedoksi viimeistään kahden kuukauden kuluttua tarkastuksesta.
33 § Päätelmien voimaantuloa koskeva tiedottaminen
Suomen ympäristökeskuksen on tiedotettava Lupa- ja valvontavirastoa uusista päätelmistä ja toimintasäännöistä viipymättä niiden tultua voimaan.
Valvontaviranomaisen on tiedotettava liitteen 3 taulukon 3 mukaisen direktiivieläinsuojan toiminnanharjoittajalle sen toimintasääntöjen voimaantulosta ja ympäristönsuojelulain 80 §:n mukaisesta selvitysvelvollisuudesta viipymättä 1 momentin mukaisen tiedon saatuaan.
34 § Direktiivilaitoksen ja direktiivieläinsuojan luvan tarkistamistarpeen arviointia koskevat aikarajat ja sisältö
Lupa- ja valvontaviraston on tarkastettava ympäristönsuojelulain 80 §:n 2 momentin mukainen selvitys ja tehtävä mainitun pykälän 3 momentin mukainen arviointi sekä annettava mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireilletulosta, jollei toiminnan laajuus, selvityksen puutteellisuus tai arvioitavien laitosten suuri lukumäärä edellytä pidempää käsittelyaikaa.
Arviointimenettely on tarkistamisasioiden käsittelyn ruuhkautuessa järjestettävä siten, että lupaharkintaan ilmeisen selvästi määrättävät toiminnat tunnistetaan ja arvioidaan mahdollisimman nopeasti. Muidenkin direktiivilaitosten toimintojen osalta arviointi on tehtävä ja mahdollinen määräys luvan tarkistamiseksi annettava viimeistään vuoden kuluttua pääasiallisen toiminnan päätelmien julkaisemisesta. Arvio on päivättävä ja siinä on esitettävä arvioinnin lopputulos perusteluineen.
Lupa- ja valvontaviraston on asetettava direktiivilaitoksen määräajat siten, että sillä on riittävästi aikaa tehdä arviointi ja ratkaista tarkistamista koskeva lupa-asia hyvissä ajoin ennen kuin neljä vuotta on kulunut laitoksen pääasiallista toimintaa koskevien päätelmien julkaisemisesta. Lisäksi määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon, että toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa mahdollisten muutosinvestointien toteuttamiseen.
Direktiivieläinsuojan toiminnanharjoittajan on tarvittaessa liitettävä selvitykseen tiedot luonnonmukaisesta tuotannosta tai eläinsuojan eläintiheydestä eläinyksikkönä hehtaaria kohti. Lupa- ja valvontaviraston on asetettava direktiivieläinsuojan luvan tarkistamistarpeen arviointia koskevat määräajat siten, että sillä on riittävästi aikaa tehdä arviointi ja ratkaista tarkistamista koskeva lupa-asia hyvissä ajoin ennen ympäristönsuojelulain 110 d §:ssä säädettyjä määräaikoja. Lisäksi määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon, että toiminnanharjoittajalle jää riittävästi aikaa mahdollisten muutosinvestointien toteuttamiseen.
Lupa- ja valvontaviraston on ratkaistava ympäristönsuojelulain 78 §:ssä tarkoitettu päästötasoja lievemmän päästöraja-arvon edellytysten uudelleen arviointi mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen vireilletulosta, jollei asian laajuus tai selvityksen puutteellisuus edellytä pidempää käsittelyaikaa.
42 § Vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavista päästöistä määrääminen ympäristöluvassa ja ilmoituspäätöksessä
Ympäristöluvassa ja ilmoituspäätöksessä on annettava tarpeelliset päästöraja-arvot ja muut päästömääräykset vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille ja muille vesille, jos ne sisältävät tämän asetuksen liitteessä 1 tarkoitettuja aineita ja direktiivilaitosten osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 II liitteen aineille, sen varmistamiseksi, että jätevedet esikäsitellään asianmukaisesti ja päästöjä tarkkaillaan. Viranomaisen on lupa- tai ilmoitusasiaa käsiteltäessä kuultava vesihuoltolaitosta.
Direktiivilaitoksen ympäristöluvassa on lisäksi tarvittaessa annettava tarpeelliset päästöraja-arvot vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettaville teollisuusjätevesille sen varmistamiseksi, että kunkin pilaavan aineen aiheuttama ympäristön pilaantuminen ehkäistään vähintään yhtä tehokkaasti kuin jos teollisuusjätevedet käsiteltäisiin erillisessä jätevedenpuhdistamossa, jonka päästörajat on määrätty ympäristönsuojelulain 75 §:n 2 momentin mukaisesti.