Laki Valtion lastensuojelulaitoksesta ja sen yhteydessä toimivasta koulusta (526 / 2026, alkuperäinen)

Valtion lastensuojelulaitos on valtakunnallisesti toimiva virasto, jonka toimialueena on koko maa.

Laitos muodostuu lastensuojelun toimintayksiköistä, koulusta ja vankilan perheosastosta sekä näiden yhteisestä hallinnosta. Laitoksen koulun toimipisteet sijaitsevat lastensuojelun toimintayksiköissä.

Laitoksen koululla on johtokunta, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asettaa neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.

Johtokunta nimittää koulun johtavan rehtorin tehtäväänsä toistaiseksi laitoksen johtajan esittelystä.

Laitosta johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimittämä Valtion lastensuojelulaitoksen johtaja. Laitoksen johtaja nimitetään virkaan viiden vuoden määräajaksi, jos ei ole erityistä syytä tehdä nimitystä lyhyemmäksi ajaksi. Valtion lastensuojelulaitoksen toiminnasta vastaavalta johtajalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, tehtävän edellyttämää monipuolista kokemusta, lastensuojelun sijaishuollon vahvaa tuntemusta, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja johtamiskokemusta.

Laitoksen organisaatiosta, sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä toiminnan muusta järjestämisestä määrätään laitoksen johtajan hyväksymässä työjärjestyksessä.

Lastensuojelulaitoksen johtaja ratkaisee vankilan perheosastopalvelun tuottajan sekä muut viraston päätettävät asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Lastensuojelulaitoksen johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, jonka viraston virkamies saa työjärjestyksen mukaan ratkaista.

Laitoksen tehtävänä on tuottaa lastensuojelulain (417/2007) mukaista laitoshuoltoa sekä järjestää perusopetusta ja tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta sen mukaan kuin niistä säädetään perusopetuslaissa (628/1998) ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa (1215/2020) sellaisille sijaishuoltoon sijoitetuille lapsille, joita ei voida tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa muussa sijaishuollossa ja jotka eivät sairautensa vuoksi tarvitse muualla annettavaa hoitoa. Tarvittaessa voidaan järjestää myös muuta opetusta sen mukaan kuin mitä järjestettävästä opetuksesta muutoin säädetään. Lastensuojelun toimintayksiköissä voidaan antaa myös sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) tai terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettuja mielenterveyspalveluja.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vähintään yhden lastensuojelun toimintayksikön tulee tuottaa lastensuojelulain 49 a §:ssä tarkoitettua kuntouttavaa suljettua laitospalvelua.

Lapsi voidaan sijoittaa vankilan perheosastolle vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa luo noudattaen, mitä lastensuojelulaissa säädetään. Perheosasto tukee vanhempia vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa. Tavoitteena on lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen sekä fyysisesti ja psyykkisesti turvallisen arjen luominen lapselle. Vankilan perheosasto toimii vankilan yhteydessä.

Valtion lastensuojelulaitos vastaa 1 momentissa tarkoitetun lastensuojelupalvelun tuottamisesta.

Valtion lastensuojelulaitos voi tuottaa 5 §:ssä tarkoitetun palvelun itse tai hankkia sen osin tai kokonaan ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen, jos palvelun hankkiminen yksityiseltä palveluntuottajalta on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Rikosseuraamuslaitosta on kuultava ennen vankilan perheosastopalvelun tuottajan valintaa.

Valtion lastensuojelulaitoksen tulee ilmoittaa yksityisestä palveluntuottajasta tai sen vaihtumisesta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille sekä Rikosseuraamuslaitokselle.

Yksityinen palveluntuottaja vastaa palvelun lainmukaisesta ja sopimuksen mukaisesta tuottamisesta. Valtion lastensuojelulaitoksen ja yksityisen palveluntuottajan vastuusta koskien hankkimaansa palvelua säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) 10 §:ssä.

Yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavien palvelujen hankintamenettelystä säädetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) , jäljempänä hankintalaki .

Yksityisen palveluntuottajan, jolta Valtion lastensuojelulaitos hankkii palveluja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla, on täytettävä sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa säädetyt edellytykset.

Yksityisellä palveluntuottajalla on oltava palvelun sisältöön ja laajuuteen nähden riittävä osaaminen, palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä muut riittävät toimintaedellytykset. Yksityisen palveluntuottajan on oltava riittävän vakavarainen, jotta se pystyy huolehtimaan toiminnasta, sen jatkuvuudesta ja lakisääteisten velvollisuuksiensa täyttämisestä. Yksityisen palveluntuottajan on nimettävä toiminnasta vastaava vastuuhenkilö sekä toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä määrä toimintokohtaisia vastuuhenkilöitä. Toiminnasta vastaavan vastuuhenkilön tehtävänä on varmistaa tässä laissa säädettyjen vaatimusten ja 8 §:ssä tarkoitettujen sopimusvelvoitteiden täyttyminen yksityisen palveluntuottajan toiminnassa käytännön tasolla. Toimintokohtaisen vastuuhenkilön tehtävänä on huolehtia vastuualueellaan sopimuksen alaan kuuluvien tehtävien lainmukaisesta hoitamisesta käytännön tasolla.

Hankkiessaan 5 §:ssä tarkoitettua palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta Valtion lastensuojelulaitoksen on varmistettava, ettei palveluntuottajan aikaisemmassa toiminnassa ole todettu vakavia tai toistuvia puutteita asiakas- ja potilasturvallisuudessa viimeisen kolmen vuoden aikana tai, jos tällaisia puutteita on ollut, että valvontaviranomaisen aikaisemmat huomautukset ja määräykset ovat johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen ja epäkohtien poistamiseen.

Yksityinen palveluntuottaja ei saa olla konkurssissa.

Yksityisen palveluntuottajan ei ole katsottava täyttävän 2 momentissa säädettyjä vakavaraisuutta koskevia edellytyksiä, jos se on tavalla, joka vaarantaa yksityisen palveluntuottajan luotettavuuden:

Mitä 4 ja 5 momentissa säädetään yksityisestä palveluntuottajasta, koskee myös sitä, joka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttää määräämisvaltaa yksityisen palveluntuottajan puolesta.

Edellä 3–5 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa yksityiselle palveluntuottajalle on kuitenkin varattava mahdollisuus osoittaa, ettei esteitä yksityisenä palveluntuottajana toimimiselle ole.

Hankinnassa voidaan soveltaa 2–5 momentissa säädetyn lisäksi hankintalain 81 §:n 1 momentissa tarkoitettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Hankkiessaan 5 §:ssä tarkoitettua palvelua sopimukseen perustuen Valtion lastensuojelulaitoksen on varmistettava, että se pystyy huolehtimaan 5 §:n 2 momentissa säädetystä vastuustaan sopimuksen päättyessä sekä mahdollisissa sopimuksen rikkomis- ja häiriötilanteissa, muissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Valtion lastensuojelulaitoksen ja 6 §:ssä tarkoitetun yksityisen palveluntuottajan välisessä sopimuksessa on sovittava ainakin:

Sen lisäksi, mitä hankintalain 123 §:ssä ja hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään, Valtion lastensuojelulaitoksen 6 §:ssä tarkoitetun palvelun hankkimista koskevassa hankintapäätöksessä on ilmettävä perustelut siitä, että palvelujen hankinnalle on olemassa mainitussa pykälässä tarkoitetut edellytykset.

Edellä 6 §:ssä tarkoitetun yksityisen palveluntuottajan on tämän lain mukaisessa toiminnassaan:

Yksityisen palveluntuottajan on tämän lain mukaisessa toiminnassaan noudatettava hallintolakia, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003) , kielilakia (423/2003) , saamen kielilakia (1086/2003) ja viittomakielilakia (359/2015) , jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Lisäksi yksityisen palveluntuottajan on tämän lain mukaisessa toiminnassaan noudatettava, mitä julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) säädetään mainitun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnasta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Asiakirjojen julkisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) .

Tiedonhallinnan järjestämisestä, tietoturvallisuudesta, tietoaineistojen sähköisestä luovutustavasta, asianhallinnasta ja palvelujen tiedonhallinnasta säädetään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (906/2019) . Digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta ja viranomaisten digitaalisten palvelujen järjestämisestä yleisölle säädetään digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa (306/2019) .

Yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleviin sovelletaan rikoslain (39/1889) 40 luvun 1–3, 5, 7, 8, 8 a, 8 b, 9 ja 10 §:n rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta, heidän hoitaessaan tämän lain 5 §:ssä tarkoitettuun palveluun sisältyviä julkisia hallintotehtäviä.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäseneen sekä itsenäiseen ammatinharjoittajaan heidän hoitaessaan 5 §:ssä tarkoitettuun palveluun sisältyviä julkisia hallintotehtäviä.

Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Valtion lastensuojelulaitoksen tulee ohjata ja valvoa sen tuottamisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa. Valtion lastensuojelulaitoksella on oikeus saada yksityiseltä palveluntuottajalta maksutta ja salassapitosäännösten estämättä palveluiden asianmukaisen tuotannon edellytysten varmistamista ja valvonnan toteuttamista varten välttämättömät tiedot ja selvitykset. Valtion lastensuojelulaitoksen ja yksityisen palveluntuottajan omavalvonnasta säädetään muutoin sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa. Yksityisen palveluntuottajan tulee tehdä mainitun lain 29 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus hyvinvointialueen, jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna taikka jälkihuollossa ( sijoitushyvinvointialue) ja valvontaviranomaisen lisäksi Valtion lastensuojelulaitokselle. Edellä mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetun henkilön tulee ilmoittaa mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta asiasta aina myös Valtion lastensuojelulaitokselle. Mitä mainitun lain 25 §:ssä säädetään menettelystä, jota palvelunjärjestäjän on noudatettava omavalvonnassa ilmenneiden epäkohtien tai puutteiden johdosta, koskee Valtion lastensuojelulaitosta tämän hankkiessa tämän lain 5 §:ssä tarkoitetun palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta.

Sijoittajahyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus vankilan perheosastolle toteutuu tämän lain ja lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana ne tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka sijoittajahyvinvointialueen ja sijoitushyvinvointialueen on lastensuojelulain 16 b §:n mukaisesti järjestettävä.

Sijoittajahyvinvointialueen velvollisuudesta ohjata ja valvoa sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa, oikeudesta saada palveluntuottajalta valvonnan toteuttamista varten välttämättömät tiedot ja selvitykset sekä oikeudesta tarkastaa palveluntuottajan tiloja ja laitteita, säädetään hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 10 §:ssä. Mitä mainitun lain 10 §:n 2 momentissa säädetään hyvinvointialueen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudesta, koskee myös Valtion lastensuojelulaitoksen ja yksityisen palveluntuottajan tämän lain nojalla tuottamaa palvelua.

Sijoittajahyvinvointialueen omavalvonnasta säädetään muutoin sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa. Mitä mainitun lain 23 §:n 2 momentissa ja 25 §:ssä säädetään hyvinvointialueen velvollisuudesta ohjata ja valvoa yksityisiä palveluntuottajia sekä menettelystä, jota palvelunjärjestäjän on noudatettava omavalvonnassa ilmenneiden epäkohtien tai puutteiden johdosta, koskee myös Valtion lastensuojelulaitoksen ja yksityisen palveluntuottajan tämän lain nojalla tuottamaa palvelua. Mitä viimeksi mainitussa pykälässä säädetään palvelunjärjestäjän velvollisuudesta ryhtyä palveluntuottajan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin korvauksen alentamiseksi tai sen maksamisesta pidättymiseksi tai sopimuksen irtisanomiseksi tai purkamiseksi, koskee myös Valtion lastensuojelulaitosta ja sen tekemää sopimusta yksityisen palveluntuottajan kanssa.

Laitoksen tulosohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusopetusta ja siihen liittyvää muuta opetusta ohjaa Opetushallitus.

Lastensuojelun toimintayksiköiden ja vankilan perheosaston lastensuojelulaissa säädettyä toimintaa valvovat hyvinvointialueet ja Lupa- ja valvontavirasto. Lupa- ja valvontavirasto valvoo myös Valtion lastensuojelulaitoksen yhteydessä toimivan koulun toimipisteiden antamaa opetusta ja koulutusta.

Lisäksi vankilan perheosaston omavalvonnasta säädetään 13 §:ssä.

Vankeuslain (767/2005) 5 luvun 8 §:ssä tarkoitetun päiväjärjestyksen valmistelee Rikosseuraamuslaitos yhteistyössä vankilan perheosaston henkilökunnan kanssa, ja sen vahvistaa vankilan yksikön päällikkö. Lastensuojelun toteuttamiseksi järjestetään neuvotteluja lastensuojelulain 31 §:n mukaisesti. Jos vanhemman tilanteessa tapahtuu muutoksia, jotka saattavat edellyttää lapsen asiakassuunnitelman tarkistamista, vankilan yksikön päällikön on viipymättä ilmoitettava asiasta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.

Valtion lastensuojelulaitoksen perheosaston henkilökunnalla ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vankilan perheosastopalvelua tuottavan yksityisen palveluntuottajan perheosaston henkilökunnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada Rikosseuraamuslaitokselta perheosastolle sijoitettua lasta tai tämän vanhempaa taikka muita vankeja koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä perheosastolle sijoitetun lapsen edun toteutumisen turvaamiseksi ja annettavan palvelun toteuttamiseksi tai palvelun turvallisuuden varmistamiseksi.

Valtion lastensuojelulaitoksen perheosaston henkilökunnalla ja 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla vankilan perheosastopalvelua tuottavan yksityisen palveluntuottajan perheosaston henkilökunnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa perheosastolle sijoitetun vangin rangaistuksen täytäntöönpanoon osallistuville Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehille perheosastolle sijoitettua lasta tai tämän vanhempaa taikka muita vankeja koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä perheosastolle sijoitetun lapsen edun toteutumisen turvaamiseksi ja annettavan palvelun toteuttamiseksi tai palvelun turvallisuuden varmistamiseksi.

Perheosaston henkilökunnan on ilmoitettava Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehille välittömästi, jos perheosastolle sijoitettu vanki vaarantaa oman tai muun henkilön turvallisuutta, ei pysty huolehtimaan itsestään tai lapsestaan taikka poistuu avolaitoksesta luvatta. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehille on ilmoitettava viipymättä muista vankilan järjestyksen ja turvallisuuden kannalta merkityksellisistä tiedoista.

Perusopetuksen, siihen liittyvän muun opetuksen sekä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestämiseen lastensuojelun toimintayksiköissä sovelletaan, mitä perusopetuslaissa tai tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa säädetään.

Sen lisäksi mitä lastensuojelulain 60 §:ssä säädetään, hoito- ja kasvatustehtävissä olevien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkintoja edeltänyt opistoasteinen ammatillinen tutkinto. Muun henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä niistä muualla laissa ja lain nojalla säädetään.

Yötyössä voi työskennellä myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut henkilö. Mitä edellä säädetään ei koske yötyötä, jota tehdään lastensuojelulain 49 a §:ssä tarkoitettua kuntouttavaa suljettua laitospalvelua tuottavassa lastensuojelun toimintayksikössä.

Laitoksen yhteydessä toimivan koulun henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään perusopetuslain 37 §:n 3 momentin nojalla annetuilla säännöksillä.

Laitoksen henkilöstöön kuuluvan henkilön kelpoisuusvaatimuksista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2026.

Tällä lailla kumotaan:

Tämän lain 4 §:n 2 momentti tulee voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2027.

Jos muualla lainsäädännössä viitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä annettuun lakiin tai valtion koulukodeista annettuun asetukseen, sen asemasta sovelletaan tätä lakia.

Henkilöstön asemasta säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 5 a–5 c §:ssä. Mainittuja pykäliä sovelletaan myös työsopimussuhteisten työntekijöiden asemaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden nimissä olleiden sopimusten ja muiden sitoumusten voimassaolo voi jatkua Valtion lastensuojelulaitoksen aloittaessa toimintansa.