Valtioneuvoston asetus Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027 myönnettävästä tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1124 / 2025, alkuperäinen)

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, elinvoimakeskus voi korottaa tuen enimmäismäärää seuraavilla perusteilla:

Elinvoimakeskus voi lisäksi maa- ja metsätalousministeriötä kuultuaan päättää korkeamman tuen myöntämisestä sellaisiin erikseen määriteltyihin tarkoituksiin, joiden toteuttaminen on kalatalouden kehittämisen kannalta strategisesti tärkeää mutta joita koskevat hankkeet eivät lähde liikkeelle alhaisemmalla tuella hankkeen korkeamman riskin tai käynnistysvaiheen korkeiden kustannusten johdosta taikka muusta vastaavasta syystä.

Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 §:ssä säädetään, hylkeiden kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamia vahinkoja ehkäisevissä hankkeissa elinvoimakeskus voi päättää korkeamman tuen myöntämisestä siten, että tuen määrä pienimuotoisissa rannikko- ja sisävesikalastushankkeissa on enintään 80 prosenttia ja vesiviljelyssä enintään 60 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, jos kyse on pienestä tai keskisuuresta vesiviljely-yrityksestä. Tuki voi olla kuitenkin enintään 800 000 euroa hanketta kohden.

Hankkeelle vastikkeetta tehtynä työnä voidaan hyväksyä tuen saajan itsensä tekemä ja tuen saajan palveluksessa olevan henkilöstön hankkeelle tekemä työ, jos työstä ei makseta korvausta hankkeen varoista ja jos se on erotettavissa tuen saajan normaalista toiminnasta. Lisäksi voidaan hyväksyä hankkeen yhteistyötahon hankkeelle vastikkeetta tekemä työ. Tuen hakijan on esitettävä perustelut vastikkeettoman työn käytölle ja sen ehdotetulle määrälle sekä luotettava arvio vastaavan työn kohtuullisesta arvosta työmarkkinoilla. Elinvoimakeskus päättää vastikkeettoman työn arvon ja määrän tukipäätöksessään. Vastikkeetta tehdyn työn osuus voi olla kuitenkin enintään 20 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Päätöksen käytettävistä avustusmuodoista tekee elinvoimakeskus. Avustusmuotoa koskeva päätös tehdään hankkeen koko toteuttamisajaksi.

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus maksaa tuen elinvoimakeskuksen päätöksen mukaisesti yhdessä erässä ilman erillistä maksatushakemusta.

Rahastolain 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu kehittämissuunnitelma on esitettävä hankkeissa, joissa on kyse uuden yrityksen tai toiminnan aloittamisesta, sekä hankkeissa, joihin sisältyy merkittäviä riskitekijöitä. Kehittämissuunnitelmaa voidaan edellyttää myös muissa hankkeissa, jos siitä arvioidaan olevan hyötyä tuen myöntämistä koskevan harkinnan tekemiseksi. Kehittämissuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse esittää kokonaan julkisesti rahoitettujen investointien kohdalla, ellei elinvoimakeskus katso siitä olevan erityistä hyötyä tuen myöntämistä koskevan harkinnan tekemiselle.

Kehittämissuunnitelman tulee sisältää elinvoimakeskuksen edellyttämällä tarkkuudella: