Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista (1139 / 2021, alkuperäinen)
Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 30 §:n 1 ja 2 momentin, sellaisina kuin ne ovat laissa 812/2013, nojalla:
1 § Soveltamisala
Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:
1) koneasema siihen sisältyvine patoineen;
2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;
3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;
4) voimalaitosta palvelevat padot;
5) kytkinkenttärakenteet;
6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;
7) lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;
8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat; sekä
9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan vesivoimalaitosta välittömästi palvelevat rakennukset tai laitteet, joita eivät ole esimerkiksi kalanviljelylaitokset, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennukset, turbiinit, generaattorit, patoluukut, nosturit, automaatiolaitteet säätöä ja käyttöä varten eivätkä uittolaitteet, muunto- ja kytkinlaitteet eivätkä muut sähkön tuotantoa palvelevat koneet ja laitteet.
Muiden kuin tässä asetuksessa tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta säädetään erikseen.
2 § Jälleenhankinta-arvo
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan siten, että muutos 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden alkuperäisiin hankintakustannuksiin ja muihin kustannuksiin perustuvaan viimeksi vahvistettuun arvoon verrattuna vastaa rakennuskustannusindeksin muutosta verovuotta edeltäneen vuoden kesäkuusta verovuoden kesäkuuhun. Jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.
3 § Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo
Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1–5 kohdassa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.
4 § Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot
1. Tontin pintarakennustyöt
Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana pidetään vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.
Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 3,445 euroa/m².
2. Kaivuumassat
Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 13,88 euroa/m³ ktr, kun kaivuu on vedestä, ja 11,47 euroa/m³ ktr, kun kaivuu on kuivatyönä, sekä 82,39 euroa/m³ ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
3. Vedenjuoksutusputket
Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat:
ø (m) | euro/jm |
1,0 | 540,02 |
1,5 | 809,93 |
2,0 | 1 080,11 |
2,5 | 1 350,29 |
3,0 | 1 620,10 |
3,5 | 1 890,01 |
4,0 | 2 160,16 |
4,5 | 2 430,05 |
5,0 | 2 700,18 |
Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
4. Padot ja tukimuurit
Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 543,38 euroa/m³, kun pato on betonia, ja 22,76 euroa/m³, kun pato on maata tai louhetta.
5. Koneasemat
Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.
Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.
Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turbiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 1
m 3 | euro |
1 000 | 5 413 765,05 |
10 000 | 8 212 391,42 |
50 000 | 20 650 730,52 |
100 000 | 36 198 654,57 |
200 000 | 64 412 806,97 |
Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turbiini tai teho ≤ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 2
m 3 | euro |
1 000 | 944 420,01 |
5 000 | 2 506 280,31 |
10 000 | 4 458 604,35 |
50 000 | 20 077 200,64 |
Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 3
Teho (MW) | euro |
0,5 | 927 593,03 |
1,0 | 1 219 753,25 |
2,0 | 1 512 266,93 |
3,0 | 2 388 393,79 |
4,0 | 2 972 714,18 |
5,0 | 3 557 034,54 |
6,0 | 4 141 354,70 |
7,0 | 4 725 674,87 |
8,0 | 5 310 061,48 |
9,0 | 10 106 174,42 |
10,0 | 10 448 808,12 |
15,0 | 12 161 979,23 |
20,0 | 13 862 142,34 |
25,0 | 15 588 321,45 |
50,0 | 24 154 175,82 |
100,0 | 41 285 885,35 |
150,0 | 58 417 594,37 |
5 § Muu vesivoimalaitos
Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2–4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 75 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.
6 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2022.
Asetusta sovelletaan määrättäessä vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden verotusarvoa vuodelta 2021.