Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta (725 / 2019, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2 § Sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus
Sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitetaan tässä laissa muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua koulutusta, jossa koulutetaan Puolustusvoimien menetelmiä tai välineitä koskevaa yksilön sotilaallista osaamista ja toimintakykyä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten.
13 § Menettely julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa sekä rikosoikeudellinen virkavastuu
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen jäseneen, toimihenkilöön, työntekijään ja 20 b §:ssä tarkoitettuun ammunnan johtajaan sovelletaan heidän hoitaessaan Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle tämän lain mukaisesti annettuja julkisia hallintotehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.
20 a § Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämä sotilaallisia valmiuksia palveleva ampumakoulutus
Maanpuolustuskoulutusyhdistys voi sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena järjestää ampumakoulutusta, jossa kehitetään yksilön ampumataitoa ja turvallista aseenkäsittelytaitoa. Taisteluammuntojen järjestäminen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa ampumakoulutuksessa on kiellettyä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään asetyyppikohtaisista turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa mittaavista ampumakokeista ja niiden hyväksyttävästä suorittamisesta sekä koulutusohjelmasta. Koulutuksessa on noudatettava voimassa olevia Puolustusvoimien ammuntojen järjestämistä koskevia ja ampumasuoritusten valvonnasta annettuja ohjesääntöjä, varomääräyksiä ja muita pysyväismääräyksiä.
Ampumakoulutuksessa saadaan käyttää ainoastaan ampuma-aselain (1/1998) 2 a §:ssä tarkoitettua tehokasta ilma-asetta sekä 6 §:n 2 momentin 1–6, 8 ja 10 kohdassa ja 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettua ampuma-asetta, joka toimii ampuma-aselain 7 §:n 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetulla toimintatavalla.
Ampumakoulutus tapahtuu 20 b §:n 1 momentissa tarkoitetun ammunnan johtajan läsnä ollessa, johdolla ja ohjauksessa yksilön ammuntana ammunnan johtajan ennalta osoittamilta ampumapaikoilta ennalta määriteltyihin maaleihin Puolustusvoimien ampuma-alueella tai ampumaradalla taikka ampumaratalain (763/2015) 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ampumaradalla tai 2 momentissa tarkoitetussa ampumaurheilukeskuksessa.
Ampumakoulutuksessa ampuma-aselain 6 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa sekä 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ampuma-aseella ampumaetäisyys ampujan ja maalin välillä saa olla korkeintaan yksi kilometri. Muilla tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetuilla ampuma-aseilla ampumaetäisyys ampumakoulutuksessa saa olla korkeintaan 150 metriä. Ammunnan johtaja saa antaa ampumakoulutusta enintään 30 henkilölle kerrallaan. Jos ammunta sisältää ampujan liikettä, saa ammunnan johtajan valvonnassa olla vain kaksi henkilöä kerrallaan.
Ampumakoulutuksessa käytetään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen omistamia tai hallussa pitämiä ampuma-aseita. Koulutukseen osallistuva saa kuitenkin käyttää koulutuksessa omalla vastuullaan myös 2 momentin mukaista ampuma-asetta, joka soveltuu koulutusohjelman mukaisiin ammuntoihin ja jonka hallussapitoon hänellä on oikeus ampuma-aselain mukaan.
Ampumakoulutuksessa saadaan käyttää koulutusohjelman edellyttämällä tavalla ampuma-aseita. Muun kuin koulutusohjelman mukaisten ammuntojen järjestäminen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa on kiellettyä. Muita ampuma-aseita sekä erityisen vaarallisia ammuksia ei saa käyttää ampumakoulutuksessa.
20 b § Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ammunnan johtajien hyväksyminen
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ampumakoulutuksessa voi ammunnan johtajana toimia vain Puolustusvoimien ammunnan johtajaksi hyväksymä henkilö, jonka alaisuudessa voi toimia riittävä määrä ammunnassa avustavia henkilöitä. Puolustusvoimat voi hyväksyä ammunnan johtajaksi henkilön, jolla on Puolustusvoimien tai Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnassa hankittu johtaja- tai kouluttajakoulutus sekä näyttökokeella osoitettu pätevyys sotilaallisia valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen turvallisesta järjestämisestä ja kouluttamisesta Puolustusvoimissa ja joka katsotaan tehtävään muuten sopivaksi. Näyttökokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Puolustusvoimat pyytää ammunnan johtajaksi harkittavan henkilön sopivuudesta lausunnon poliisilta.
Edellä 1 momentissa säädetty hyväksyntä on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan.
Puolustusvoimat peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun hyväksynnän, jos ammunnan johtaja on rikkonut jonkun 20 c §:ssä säädetyn velvollisuutensa tai jos ammunnan johtajaa ei enää katsota tehtävään muuten sopivaksi taikka ampuma-aselain aseluvan peruuttamisen edellytykset täyttyvät.
Puolustusvoimien tulee ilmoittaa hyväksynnästä ja hyväksynnän peruuttamisesta poliisille.
20 c § Ammunnan johtajan velvollisuudet Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämässä ampumakoulutuksessa
Ammunnan johtajan velvollisuutena ampumakoulutuksessa on:
1) varmistaa, että hänen järjestämisvastuullaan olevassa ampumakoulutuksessa noudatetaan ampuma-aselakia, tätä lakia sekä Puolustusvoimien ammuntojen järjestämistä koskevia ja ampumasuoritusten valvonnasta annettuja ohjesääntöjä, varomääräyksiä ja muita pysyväismääräyksiä;
2) varmistaa koulutuksen osallistuvan henkilön käyttämän ampuma-aseen soveltuvuus järjestettävään ampumakoulutukseen ennen koulutuksen aloittamista;
3) varmistaa, että muuta kuin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ampuma-asetta käyttävällä on siihen voimassa oleva, hallussapitoon oikeuttava lupa;
4) keskeyttää ampumakoulutus, jos sen toteuttaminen olisi omiaan aiheuttamaan vaaraa koulutukseen osallistuvalle, ulkopuoliselle tai omaisuudelle;
5) turvallisen ampujan kokeen suorittamisesta myönnettävän todistuksen antaminen sekä turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa mittaavan ampumakokeen valvonta ja koetta koskevan koulutuksen antaminen.