Maa- ja metsätalousministeriön asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (1272 / 2015, alkuperäinen)

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, sovelletaan myös perkaamattomien, taudille alttiiden viljelykalojen siirtoihin, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kalat siirretään eläintautilain 55 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan saaneeseen perkaamoon käsiteltäviksi.

Jos kyseessä on VHS- tai IHN-taudin leviämisen estämiseksi tehty päätös, voidaan lisäksi myöntää lupa vesiviljelyeläinten tai sukusolujen kuljettamiseksi suoraan

Jos pitopaikassa on todettu VHS- tai IHN-tautia, Elintarviketurvallisuusvirasto voi 15 §:ssä säädetystä poiketen päättää, että oireettomia vesiviljelyeläimiä ei lopeteta välittömästi, vaan että ne voidaan kasvattaa myyntikokoon ja sen jälkeen teurastaa ja perata sellaisessa perkaamossa, jonka toimintaan on saatu eläintautilain 55 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa. Päätöksen tekeminen edellyttää, ettei hävittämistoimenpiteiden lykkääminen oleellisesti lisää vaaraa eläintaudin leviämisestä.

Jos Ahvenanmaan maakunnan alueella sijaitsevassa pitopaikassa on todettu VHS-tautia, oireettomia vesiviljelyeläimiä, jotka eivät vielä ole saavuttaneet myyntikokoa, ei määrätä lopetettaviksi välittömästi, vaan ne määrätään teurastettaviksi ja perattaviksi sellaisessa perkaamossa, jonka toimintaan on saatu eläintautilain 55 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa, sen jälkeen, kun eläimet on kasvatettu myyntikokoon.

Jos taudin hävittämistoimenpiteitä lykätään, 15 §:n 4 momentissa säädetyt toimenpiteet tulee määrätä suoritettavaksi vasta, kun kaikki pitopaikassa olevat vesiviljelyeläimet on lopetettu tai teurastettu ja sukusolut hävitetty.

Kansallinen valmiussuunnitelma EHN-taudin varalta tulee laatia vesiviljelyeläinten terveysdirektiivin 47 artiklan mukaisesti.