Laki Sipoonkorven kansallispuistosta (325 / 2011, alkuperäinen)

Metsäluonnon monimuotoisuuden, kallioiden ja perinneympäristöjen sekä näihin liittyvien eliölajien suojelua ja lajien elinympäristöjen hoitamista, yleisön virkistäytymistä ja retkeilyä sekä yleisen luonnonharrastuksen edistämistä ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Sipoonkorven kansallispuisto.

Sipoonkorven kansallispuistoon kuuluu noin 1 857 hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Sipoon kunnassa ja Helsingin sekä Vantaan kaupungeissa. Alueen rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.

Kansallispuistossa kielletyistä toiminnoista säädetään luonnonsuojelulain 13 §:ssä ja rauhoitussäännöksiä koskevista poikkeuksista lain 14 ja 15 §:ssä. Mainitun lain 14 §:n 1 momentin 6 ja 8 kohtaa ja 15 §:n 1 momentin 6 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta Sipoonkorven kansallispuistoon.

Osassa Sipoonkorven kansallispuistoa voidaan alueella liikkuminen tarvittaessa kieltää tai sitä rajoittaa muullakin kuin luonnonsuojelulain 18 §:n mukaisella perusteella sen mukaan kuin liikkumisen rajoittamisesta puolustusvoimien tarpeisiin erikseen säädetään.

Kansallispuiston se osa, jolla liikkuminen voidaan kieltää tai sitä rajoittaa 1 momentissa mainitulla perusteella, on merkitty tämän lain liitteenä olevaan karttaan.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011.

Tällä lailla kumotaan Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta annettu valtioneuvoston asetus (1381/2006).

Rauhoitussäännösten estämättä metsästys on sallittu Sipoonkorven kansallispuistossa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukaisesti kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta.