Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista (1296 / 2010, alkuperäinen)
Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 30 §:n 1 ja 2 momentin nojalla:
1 § Soveltamisala
Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:
1) koneasema siihen sisältyvine patoineen;
2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;
3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;
4) voimalaitosta palvelevat padot;
5) kytkinkenttärakenteet;
6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;
7) lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;
8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä
9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan vesivoimalaitosta välittömästi palvelevat rakennukset tai laitteet, joita eivät ole esimerkiksi kalanviljelylaitokset, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennukset, turbiinit, generaattorit, patoluukut, nosturit, automaatiolaitteet säätöä ja käyttöä varten eivätkä uittolaitteet, muunto- ja kytkinlaitteet eivätkä muut sähkön tuotantoa palvelevat koneet ja laitteet.
Muiden kuin tässä asetuksessa tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta säädetään erikseen.
2 § Jälleenhankinta-arvo
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 278,8. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.
3 § Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo
Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1―5 kohdassa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.
4 § Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot
5 § Muu vesivoimalaitos
Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2―4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.
6 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Asetusta sovelletaan määrättäessä vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden verotusarvoa vuodelta 2010.