Jäsenten tulee edustaa sovittelun kannalta keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnassa on sosiaalihallinnon, oikeushallinnon, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjätoimen ja poliisihallinnon sekä aluehallintoviraston edustus. Muut jäsenet edustavat sovittelua järjestäviä tahoja, sovittelun alalla toimivia järjestöjä ja sovittelijoita.

Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa tarkoitettuun toimintaan varatun määrärahan aluehallintovirastojen käytettäväksi sovittelutoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtion varoista. Aluehallintovirastojen kesken määräraha jaetaan asukasluvun, pinta-alan ja rikollisuuden perusteella. Määrärahan keskinäinen painoarvo määräytyy siten, että aluehallintoviraston toimialueen asukasluvun vaikutus on 70 prosenttia, pinta-alan 15 prosenttia ja rikollisuustilanteen 15 prosenttia.

Aluehallintovirasto maksaa sovittelutoimintaan käytettävissä olevasta määrärahasta alueellaan toimiville palveluntuottajille rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun korvauksen. Korvauksen suuruus määräytyy ja se maksetaan palvelujentuottajalle 4 §:ssä säädettyjen perusteiden ja painoarvojen mukaisesti.

Jos aluehallintovirasto itse tuottaa sovittelutoimintaan liittyviä palveluita rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, aluehallintovirastolla on oikeus saada korvaus valtion varoista 1 momentissa säädetyin perustein.