Laki eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta (687 / 2006, alkuperäinen)

Siirron kohteena on eläkeoikeus, joka henkilölle on karttunut työ-, virka- tai muusta palvelussuhteesta tai yrittäjätoiminnasta työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 §:n 4 momentissa, sellaisena kuin se on ollut voimassa työntekijän eläkelain tullessa voimaan, mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen perusteella taikka työntekijän eläkelain (395/2006) perusteella.

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavassa henkilöstöasetuksessa tarkoitetulla henkilöllä on henkilöstöasetuksen ja tämän lain mukaisesti oikeus siirtää Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmään 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu eläkeoikeus.

Siirron kohteena on eläkeoikeus, joka on karttunut siirtoon oikeutetulle siirtomäärän laskentapäivään mennessä, tarkistettuna työntekijän eläkelain 96 §:n mukaisesti. Siirto koskee myös työntekijäin eläkelain 11 §:n, sellaisena kuin se on ollut voimassa työntekijän eläkelain tullessa voimaan, maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) 11 §:n, sellaisena kuin se on ollut voimassa lain 655/2000 tullessa voimaan, ja yrittäjien eläkelain (468/1969) 11 §:n, sellaisena kuin se on ollut voimassa lain 656/2000 tullessa voimaan, mukaisia lisäetuja lukuun ottamatta hautausavustusta. Siirrettävä eläkeoikeus käsittää työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3―5 ja 7―9 kohdassa, sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa työntekijän eläkelain tullessa voimaan, mainittujen lakien, eläkeohjesäännön, eläkesääntöjen ja työntekijän eläkelain mukaiset eläkeoikeudet yhteensovitettuina ja muunnettuina vastaamaan eläkeoikeutta 63 vuoden iässä sen mukaisesti, mitä valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (679/2004) voimaantulosäännöksissä ja kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain (713/2004) voimaantulosäännöksissä säädetään.

Eläketurvakeskus antaa päätöksen Euroopan yhteisöihin siirrettävästä määrästä, joka sisältää siirtomäärän ja sille 6 §:n mukaisesti laskettavan koron. Päätös annetaan sen jälkeen, kun 7 §:ssä tarkoitetut päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi tai, jos on haettu lainvoimaisen päätöksen poistamista, sen jälkeen kun muutoksenhakuelin on antanut ratkaisunsa poistamista koskevaan hakemukseen.

Jos tässä laissa tarkoitettu eläkelaitoksen eläkeoikeuden määrää tai Eläketurvakeskuksen siirrettävää eläkeoikeutta ja rahoitusosuuksia koskeva päätös perustuu väärään tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi Eläketurvakeskuksen tai asianomaisen eläkelaitoksen taikka siirtoa hakeneen hakemuksesta varattuaan muille asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluiksi poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Eläketurvakeskuksen tai asianomaisen eläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Eläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun taikka myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös asianomainen muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Tässä momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 1 momentissa säädetään.

Palautetun eläkeoikeuden perusteella henkilöllä on oikeus soveltuvin osin valtion eläkelain (280/1966) 1 §:n 4 momentissa tarkoitettua uutta edunsaajaa koskevien säännösten mukaiseen eläkkeeseen, ei kuitenkaan vanhuuseläkkeeseen ennen 63 vuoden ikää eikä varhennettuun vanhuuseläkkeeseen ennen 62 vuoden ikää. Palautetun eläkeoikeuden perusteella myönnettävää eläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi ei lueta valtion eläkelain 5 a §:ssä tarkoitettua tulevaa aikaa eikä tulevan ajan ansioissa oteta huomioon palautusmäärää.

Jos eläkkeensaaja katsoo, ettei hänelle tämän luvun perusteella myönnetty eläke ole tämän lain mukainen, hän voi hakea päätökseen muutosta tai lainvoimaisen päätöksen poistamista siten kuin valtion eläkelaissa säädetään.