Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1053 / 2003, alkuperäinen)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä,
2 § Ulkoasiainhallinnon virkaan nimittävä viranomainen
Ulkoasiainministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerin virkaan nimittämisestä sekä näissä viroissa toimivien nimittämisestä ulkoasiainneuvoksen virkaan säädetään perustuslaissa ja ulkoasiainhallintolaissa (204/2000).
Valtioneuvosto nimittää virkaan ulkoasiainneuvoksen muissa kuin ulkoasiainhallintolain 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Valtioneuvosto nimittää myös talousjohtajan, kiinteistöjohtajan, tietohallintojohtajan, kehitysyhteistyöneuvoksen, lähetystöneuvoksen, lehdistöneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, kaupallisen neuvoksen, puolustusasiainneuvoksen, sotilasedustajan ja apulaissotilasedustajan.
Muut ulkoasiainhallinnon virkamiehet nimittää virkaan ulkoasiainministeriö.
4 § Virkojen täyttäminen haettavaksi julistamatta
Ulkoasiainhallinnon yleisvirat ja erityisviroista valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin sekä turvallisuuspäällikön ja muut turvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.
5 § Ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuus- vaatimukset
Kelpoisuusvaatimuksena ulkoasiainhallinnon virkoihin on valtion virkamieslaissa säädetyn Suomen kansalaisuuden ja kielitaidosta 6 §:ssä säädetyn lisäksi:
1) valtiosihteerillä kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerillä, ulkoasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella ja ulkoasiainsihteerillä, että hänet on todettu päteväksi näihin virkoihin siten kuin 9 §:ssä säädetään tai että hän on saavuttanut niihin kelpoisuuden aikaisemmin voimassa olleiden perusteiden nojalla, valtiosihteerillä kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerillä lisäksi perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
2) avustajalla ylempi korkeakoulututkinto tai valinta- ja koulutuslautakunnan asettamien vaatimusten mukainen kokemus ulkoasiainhallinnon yleisvirassa.
3) hallinnollisella ulkoasiainsihteerillä ja hallinnollisella avustajalla korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto taikka sellainen, erityisesti ulkoasiainhallinnon tehtävissä saavutettu kyky ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää, tai kansainvälisten asiain valmennuskurssin hyväksyttävä suorittaminen;
4) lehdistöneuvoksella ja lehdistösihteerillä ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hyvät edellytykset viran hoitamiseen;
5) kehitysyhteistyöneuvoksella, kehitysyhteistyösihteerillä, kaupallisella neuvoksella ja kaupallisella sihteerillä ylempi korkeakoulututkinto;
6) talousjohtajalla, kiinteistöjohtajalla ja tietohallintojohtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
7) lainsäädäntöneuvoksella ja lainsäädäntösihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
8) erityisasiantuntijalla ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hyvät edellytykset viran hoitamiseen;
9) puolustusasiainneuvoksella ja puolustuspolitiikan erityisasiantuntijalla ylempi korkeakoulututkinto;
10) sotilasedustajalla ja apulaissotilasedustajalla yleisesikuntaupseerin tutkinto;
11) sotilasasiantuntijalla upseerin tai opistoupseerin tutkinto;
12) rajavalvonta-asiantuntijalla upseerin, opistoupseerin taikka raja- tai merivartijan tutkinto;
13) pääsihteerillä, atk-päälliköllä, laskentapäälliköllä, turvallisuuspäälliköllä, viestityspäälliköllä, koulutuspäälliköllä, erikoistutkijalla, ylitarkastajalla, taloussihteerillä, ylikielenkääntäjällä, koulutussihteerillä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto, arkistotehtävissä toimivalla tutkijalla lisäksi arkistoalan tutkinto, ja kirjastonhoitajalla ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vaadittavat kirjasto- ja tietopalvelualan opinnot;
14) tutkimussihteerillä, tarkastajalla, kamreerilla ja reviisorilla korkeakoulututkinto, arkistonhoitajalla korkeakoulututkinto ja arkistoalan tutkinto sekä informaatikolla korkeakoulututkinto tai tietoresurssien hallinnan koulutus;
15) kielenkääntäjällä korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;
Edellä 4―15 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan lisäksi perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.
6 § Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset
Edellä 5 §:n 1 momentin 1―14 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Toimistosihteeriltä ja osastosihteeriltä vaaditaan suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä ja yhtä seuraavista kielistä: espanja, ranska, saksa tai venäjä.
Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä sekä lisäksi tyydyttävä taito käyttää yhtä muuta mainituista kielistä.
Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä.
Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 4―15 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito.
7 § Valinta- ja koulutuslautakunta
Ulkoasiainministeriön yhteydessä toimiva valinta- ja koulutuslautakunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja avustajan virkasuhteeseen nimittämistä sekä 9 §:ssä tarkoitettua harjoittelua ja koulutusta koskevissa asioissa.
Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä.
Puheenjohtajana on ulkoasiainministeriön määräämä alivaltiosihteeri ja varapuheenjohtajana ministeriön hallinnollisen osaston päällikkö. Muut jäsenet nimittää ulkoasiainministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikautta voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella. Jäsenistä kahdeksan on oltava ulkoasiainhallintoon, muihin yleisiin tehtäviin, elinkeinoelämään tai koulutuskysymyksiin perehtyneitä henkilöitä ja kahden ulkoasiainhallinnon henkilöstön edustajia. Jos lautakunnan jäsenelle myönnetään ero kesken toimikauden, ministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.