Kirkkoherran peruspalkka on 10 928 markkaa kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on vähintään kaksi papin virkaa, kirkkoherran peruspalkka on 11 352 markkaa kuukaudessa. Jos kirkkoherra on suorittanut viranhoitoa edistävän ylemmän korkeakoulututkinnon, kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa hänen peruspalkkansa enintään 11 252 markkaan kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on vähintään kaksi papin virkaa, kirkollishallitus voi mainitun tutkinnon perusteella korottaa kirkkoherran peruspalkan enintään 11 974 markkaan. Seurakunnassa, jossa on yli 10 000 jäsentä, kirkkoherran peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 2,64 prosenttia.

Muun papin kuin kirkkoherran peruspalkka on 9 472 markkaa kuukaudessa. Jos pappi on suorittanut viranhoitoa edistävän ylemmän korkeakoulututkinnon, kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa hänen peruspalkkansa enintään 10 137 markkaan kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on yli 10 000 jäsentä, muun papin kuin kirkkoherran peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 5,70 prosenttia.

Diakonin peruspalkka on 8 345 markkaa kuukaudessa. Jos diakoni on suorittanut viranhoitoa edistävän ylemmän korkeakoulututkinnon, kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa hänen peruspalkkansa enintään 8 786 markkaan kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on yli 10 000 jäsentä, diakonin peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 5,69 prosenttia.

Kanttorin peruspalkka on 8 463 markkaa kuukaudessa. Jos kanttori on suorittanut viranhoitoa edistävän ylemmän korkeakoulututkinnon, kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa hänen peruspalkkansa enintään 8 910 markkaan kuukaudessa. Seurakunnassa, jossa on vähintään kaksi kokoaikaista papin virkaa ja ainoastaan yksi kokoaikainen kanttorin virka, kanttorin peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 3,13 prosenttia. Seurakunnassa, jossa on yli 3 000 mutta enintään 10 000 jäsentä, kanttorin peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 1,17 prosenttia. Seurakunnassa, jossa on yli 10 000 jäsentä, kanttorin peruspalkkaa tai tutkinnon johdosta korotettua peruspalkkaa korotetaan 6,78 prosenttia.

Jos ylimääräisen toimen haltijalla ei ole vastaavaan vakinaiseen virkaan tarvittavaa pätevyyttä tai hänen tehtävänsä koostuvat olennaisesti opetus- ja valistustyöstä, hänen peruspalkkansa on enintään 88,01 prosenttia 1―4 momentissa säädetystä peruspalkasta sen mukaan kuin kirkollishallitus seurakunnanvaltuuston esityksestä määrää.

Jos seurakunta antaa kokonaispalkkauksessa olevan papiston jäsenen tai kanttorin käyttöön asunnon, siitä perittävä vuokra on sovittava vähintään verotusarvon mukaiseksi.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen palkkausluokkien peruspalkat määräytyvät seuraavasti:

Ikälisät, jotka maksetaan 54 §:n 1―4 momentissa sekä 54 a §:ssä mainittujen peruspalkkojen lisäksi, määräytyvät seuraavasti: