Määrättäessä kunnan verotulojen perusteella tehtäviä valtionosuuksien tasauksia otetaan kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot vahvistamisvuotta edeltävältä verovuodelta. Mikäli verotulojen maksuunpanotiedot eivät ole käytettävissä joulukuun 1 päivään mennessä, voidaan käyttää tätä aikaisemman verovuoden tietoja. Tällöin valtionosuuksien tasausten oikaisu tehdään kahden kuukauden kuluessa maksuunpanotietojen valmistumisesta.

Kunnan laskennallisena kunnallisverona käytetään verontilityslain (532/1998) 3 a §:ssä tarkoitettua laskennallista kunnallisveroa ja kunnan yhteisövero-osuutena mainitun pykälän mukaista maksettavaa yhteisöveroa.

Kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan kiinteistöverolain (654/1992) 11, 12, 12 a, 13, 13 a ja 14 §:ssä tarkoitettujen kiinteistöjen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisilla verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla.

Kuntien valtionosuuslain 10 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi ( paikallinen väestöpohjaindeksi ) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen ( seudullinen väestöpohjaindeksi ) 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuodenvaihteen 2000―2001 tilaston perusteella ovat seuraavat: