Valtioneuvoston päätös perunantuotannolle vuodelta 2000 maksettavasta kansallisesta tuesta (152 / 2000, alkuperäinen)

Valtion talousarviossa maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen osoitettua määrärahaa voidaan vuosittain käyttää perunantuotannon tukeen siten kuin tässä päätöksessä määrätään.

Valtioneuvosto päättää vuosittain määrärahan suuruuden, joka voidaan käyttää tässä päätöksessä tarkoitetun tuen maksamiseen.

Vuodelta 2000 tässä päätöksessä tarkoitettuun tukeen voidaan käyttää valtion varoja enintään 42 miljoonaa markkaa.

Perunan tuotantoalaan perustuvan tuen lisäksi voidaan edellä 3 momentissa mainitun määrärahan rajoissa käyttää tukivaroja enintään 4 prosenttia perunantuotannon tutkimusta ja laadun parantamista tarkoittaviin toimiin maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämällä tavalla.

Tässä päätöksessä tarkoitetaan puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.

Tukea voidaan maksaa Suomessa vakinaisesti asuvalle viljelijälle, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä riippumatta siitä, mikä on ryhmän ja sen jäsenien oikeudellinen asema. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä tai hänen puolisonsa on 31 päivänä joulukuuta 1999 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Tukea voidaan maksaa alle 18-vuotiaalle vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempiensa tai heistä jomman kumman kanssa taikka jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä.

Jos kysymys on useamman viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta, tukea voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen.

Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa.

Maa- ja metsätalousministeriö voi, aikaisempi tuotanto huomioon ottaen, erityisistä syistä myöntää luvan tuen maksamiselle myös sellaiselle tuen hakijalle, joka ei täytä 3 §:n 3 momentissa mainittua edellytystä.

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan maksaa kasvinsuojelurekisteriin merkitylle perunanviljelijälle, joka viljelee perunaa markkinoitavaksi yli kahden hehtaarin alalla. Jos viljelijä viljelee perunaa vain katteen alla varhaisperunaksi, tukea voidaan maksaa yli yhden hehtaarin alalta.

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea ei makseta tärkkelyksen valmistukseen käytetylle perunalle.

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Tukikelpoiseksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se on voimassa lain maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta (1326/1999) tullessa voimaan, tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Maa- ja metsätalousministeriö voi asettaa perunantuotannon kehittämiseen liittyviä ehtoja tuen maksamiselle.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää vuosittain pinta-alayksiköltä maksettavan tuen suuruuden.

Tuki voidaan määrätä suuremmaksi viljelijöille, jotka ovat tehneet kirjallisen viljelysopimuksen tuotannon markkinoinnista. Tuen määrän on oltava sama kaikille sopimuksen tehneille viljelijöille ja sen on oltava riippumaton perunan käyttötarkoituksesta.

Tuen määrä voi olla enintään 2 900 markkaa hehtaarilta.

Maa- ja metsätalousministeriö tekee vuosittain 31 päivään lokakuuta mennessä päätöksen edellä 5 §:ssä tarkoitetun tuen suuruudesta. Ministeriön tulee ottaa päätöstä tehdessään huomioon perunan markkinatilanne.

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea koskeva hakemus ja 5 §:ssä tarkoitettu kirjallinen viljelysopimus on toimitettava viimeistään 26 päivänä toukokuuta 2000 sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella perunanviljelyä harjoittavan maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, toimitetaan hakemus maaseutuelinkeinoviranomaiselle siihen kuntaan, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee.

Postissa saapunut hakemus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on viimeistään kysymyksessä olevana viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.

Tuen maksamisesta päättää sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen, jolle edellä 7 §:ssä tarkoitettu hakemus on jätetty. Pienin maksettava tuen määrä on 1 000 markkaa.

Tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien hallinnoimisessa noudatetaan oikaisun, makse-tun tuen takaisinperinnän, valvonnan ja salassapitovelvollisuuden osalta maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992).

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa tai se voidaan jättää maksamatta, jos:

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset tuen alentamisesta ja epäämisestä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkempia säännöksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta 2000.

Tällä päätöksellä kumotaan 11 päivänä huhtikuuta 1996 annettu valtioneuvoston päätös perunantuotannolle maksettavasta kansallisesta tuesta (255/1996) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.