Valtioneuvoston päätös asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten jakoperusteista (71 / 1996, alkuperäinen)

Valtion vuoden 1996 talousarvion momentilla 35.45.56 (Avustukset korjaustoimintaan) myönnetystä siirtomäärärahasta voidaan tässä päätöksessä määrättävillä perusteilla myöntää avustusta

Asunto-osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta seuraaviin toimenpiteisiin:

Avustus myönnetään asunto-osakeyhtiölle, jonka asuinrakennuksessa tai -rakennuksissa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa.

Perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää avustusta, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 500 markkaa huoneistoalan neliömetriä kohden.

Korjaustoimenpiteitä koskevassa urakkatarjouspyynnössä tulee edellyttää, että urakoitsija liittää urakkatarjoukseensa verojäämätodistuksen ja todistuksen työnantajaeläkemaksuvelvoitteiden täyttämisestä. Asunto-osakeyhtiön on ennen urakkasopimuksen solmimista varmistettava, että valitulla urakoitsijalla ei ole laiminlyöntejä verojäämätodistuksessa ja työeläkelaitoksen antamassa todistuksessa.

Asunto-osakeyhtiön on ennen avustuksen maksamista annettava vakuutus siitä, että seon toimittanut korjaustoimenpiteiden osalta maksetuista palkoista asianmukaisesti ennakonpidätykset ja lakisääteiset työnantajamaksunsa. Jos korjaustoimenpiteet teetetään urakkasopimuksen perusteella, asunto-osakeyhtiön on vaadittava mainittu vakuutus urakoitsijalta. Urakoitsijan tulee lisäksi ilmoittaa käyttämänsä aliurakoitsijat.

Valtion asuntorahasto antaa tarkempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.

Avustusta myönnetään enintään 10 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos

Perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää avustusta enintään 25 markkaa asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia suunnittelukustannuksista.

Avustusta vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja avustuksen myöntämistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena.

Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät tulot kuukaudessa eivät saa ylittää seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja:

Tulojen enimmäismääriä korotetaan 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohden.

Erityisestä syystä voidaan avustus myöntää, vaikka hakijaruokakunnan tulot vähäisessä määrin ylittäisivät tässä pykälässä tarkoitetut tulorajat.

Tukea ei saa myöntää, jos hakijaruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämäton ruokakunnan jäsenille elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

Jos avustus myönnetään asunto-osakeyhtiön asuinrakennuksen korjaamiseen yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvalta osalta tai jos kyseessä on useampiasuntoisen vuokratalon korjaaminen, tukea voidaan myöntää, vaikka osa talossa asuvista ruokakunnista ei täytä tuen myöntämisperusteita.

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 40 000 markkaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden.

Mikäli vammaisen henkilön vamman laatu tai vaikeus taikka vammaisen tai vanhuksen pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisen siirtäminen edellyttää asunnon tai asuinrakennuksen korjaamista, avustusta voidaan myöntää enintään 70 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 70 000 markkaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden.

Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvio sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

Avustettavan kuntoarvion tason on vastattava vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuinkerrostalon peruskuntoarvio, suoritusohje (KH 90-00183).

Avustusta myönnetään enintään 3 markkaa asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvioinnin hyväksytyistä kustannuksista.

Avustusta terveyshaitan poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myöntää, jos kunnan viranomainen on todennut asuinrakennuksessa tai asunnossa ilmenevän terveydellisen haittatekijän ja arvioinut korjaustoimenpiteen tarkoituksenmukaiseksi.

Avustusta myönnetään enintään 25 prosenttia hyväksytyista korjauskustannuksista, kuitenkin enintään 30 000 markkaa asuinrakennusta kohden.

Avustusta voidaan myöntää hissin tai hissien rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon. Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.

Avustusta myönnetään enintään 30 prosenttia hyväksytystä hissin tai hissien rakentamis- ja asentamiskustannuksista tai muun korjaustoimenpiteen hyväksytyistä kustannuksista.

Kokeiluluonteisesti voidaan myöntää avustusta laitosrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen asuinkäyttöön soveltuvaksi.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunta puoltaa avustuksen myöntämistä ja että asuntojen ylläpito- ja asumiskustannukset muodostuvat kohtuullisiksi.

Avustusta myönnetään enintään 25 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustus myönnetään ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan tai tällaiseen käyttöön otettavan asuinrakennuksen tai asunnon korjauskustannuksiin.

Edellä 1 §:n 1, 2 ja 4 kohdissa tarkoitettua avustusta ei myönnetä kunnalle, kuntayhtymälle eikä yhteisöille, joissa kunnilla on määräysvalta.

Edellä 1 §:n kohdissa 1, 2, 4, 5 ja 6 tarkoitettuja avustuksia ei myönnetä samaan korjaustoimenpiteeseen.

Tämän päätöksen nojalla myönnettävän avustuksen sekä samaan tarkoitukseen valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä lainojen, joiden koron maksuun valtion varoista myönnetään hyvitystä, yhteismäärä saa olla enintään 90 prosenttia korjauskustannuksista.

Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon korjattavan asuinrakennuksen tai asunnon todennäköinen käyttöaika sekä korjaustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus.

Korjaustöitä ei saa aloittaa ennen kuin määrärahojen varaamista tarkoittava päätös on annettu tai korjaustoimenpiteiden tekninen tarkoituksenmukaisuus on hyväksytty, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

Korjaustyö on aloitettava vuoden kuluessa mainitun päätöksen antamisesta, ellei myöntävä viranomainen erityisestä syystä myönnäpidennystä määräaikaan.

Edellä 1 §:n 1―4 kohdissa tarkoitetut avustukset myöntää se kunta, jonka alueella korjattava asunto tai asuinrakennus sijaitsee. Valtion asuntorahasto osoittaa tarkoitukseen käytettävät varat.

Edellä 1 §:n kohdissa 5 ja 6 tarkoitetut avustukset myöntää valtion asuntorahasto. Valtion asuntorahasto myöntää myös 1 §:n kohdassa 3 tarkoitetun avustuksen silloin, kun avustus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle.

Lääninhallitus maksaa valtion asuntorahaston antamien ohjeiden mukaan kunnan myöntämän korjausavustuksen kunnan käytössä olevalle valtion postisiirtotilille edelleen avustuksen saajalle suoritettavaksi.

Valtion asuntorahasto maksaa myöntämänsä korjausavustuksen avustuksen saajalle.

Kunnan on tehtävä valtion asuntorahastolle vuosittain tilitys sille korjausavustuksina myönnettäviksi osoitettujen varojen käytöstä.

Vuokra-asuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty tämän päätöksen 1 §:n 2 kohdan mukaista avustusta, on käytettävä 6 §:ssä tarkoitettujen ruokakuntien vuokra-asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Vastaavasti on omistusasuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty edellä tarkoitettua avustusta, käytettävä avustuksensaajan omana asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Erityisestä syystä kunta voi myöntää vapautuksen tästä ehdosta.

Mitä 1 momentissa on todettu omistusasunnon käyttämisestä omana asuntona, ei sovelleta, jos avustuksen saaja kuolee tai joutuu pysyvään laitoshoitoon.

Jos hakija on avustuksen saamiseksi antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salannut seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa avustuksen myöntämiseen tai avustus on suoritettu muutoin virheellisin edellytyk-sin tai perusteettomasti, avustuksen myöntäjämäärää avustuksen tai asianomaisen osansiitä takaisin maksettavaksi. Palautettavallemäärälle on suoritettava vuotuista korkoasen maksupäivästä lukien korkolain 3 §:n 2 momentissa (284/95) tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jos avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu, eikä 26 §:n mukaista vapautusta ole myönnetty, tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen omistukseen tai hallintaan edellä 26 §:ssä edellytettynä käyttöaikana, on avustusta vastaava osuus omaisuuden arvosta, kuitenkin enintään myönnetyn avustuksen määrä, palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, jollei avustuksen myöntäjä erityisistä syistä toisin päätä. Jos omaisuus on vakuutettu ja sille tapahtuu vahinko, lasketaan palautettava määrä saatavasta vakuutus- tai muusta korvauksesta vastaavalla tavalla.

Avustuksen saajan on ilmoitettava avustuksen myöntäjälle edellä tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta ja avustuksen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa. Mitä avustuksen saajasta on todettu koskee vastaavasti avustuksen saajan kuolinpesää.

Milloin avustuksen saaja ei ole maksanut edellä 1 ja 2 momentin mukaisesti määrättyä avustuksen palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai tehnyt määräajassa edellä tarkoitettua ilmoitusta olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on aiheuttanut edellä 2 momentissa tarkoitetun avustuksen palautusajan ylityksen, valtiolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa (284/95) tarkoitetun korkokannan mukaan eräpäivästä tai vahinkotapahtuman ollessa kyseessä vahinkotapahtumasta lukien.

Valtion asuntorahasto antaa tarkempia menettelytapaohjeita haku- ja myöntämismenettelystä. Tässä päätöksessä tarkoitettujen avustusten myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa on muutoin soveltuvin osin noudatettava valtioneuvoston päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65).

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänähelmikuuta 1996.

Tätä päätöstä sovelletaan myös myönnettäessä avustuksia aiempina vuosina korjaustoimintaan osoitetuista, käyttämättä jääneistä määrärahoista.

Tämän päätöksen 4 §:n 1 momentin määräystä, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön tulee urakkatarjouspyynnössä edellyttää urakoitsijoita liittämään urakkatarjoukseensa verojäämätodistuksen ja todistuksen työnantajaeläkemaksuvelvotteiden täyttämisestä, sovelletaan niihin avustuskohteisiin, joissa urakkatarjoukset pyydetään 1 päivänä huhtikuuta 1996 tai sen jälkeen.