Laki valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain muuttamisesta (1159 / 1996, alkuperäinen)

Kansanopistossa järjestettävään peruskoulu- ja lukio-opetukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuville opiskelijoille annetaan maksuttoman majoituksen lisäksi opintososiaalisia etuja samojen perusteiden mukaan kuin ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista säädetään ja määrätään. Velvollisuudesta työpäivinä järjestää maksuttoman kouluaterian lisäksi muuta ruokailua säädetään asetuksella.

Kansanopistossa järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen sekä peruskoulu- ja lukio-opetukseen myönnetään valtionosuutta mainittua koulutusta varten 9 §:n mukaisesti laskettu valtionosuuden laskennallista perustetta vastaava markkamäärä. Peruskouluopetuksessa valtionosuuden peruste lasketaan edellä mainitulla tavalla vain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuista opiskelijoista. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta säädetään erikseen.

Opiskelijaviikon yksikköhinta lasketaan joka toinen vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä kalenterivuonna kansanopistojen toiminnasta aiheutuneet käyttökustannukset opistojen saman kalenterivuoden aikana toteutuneiden opiskelijaviikkojen määrällä ja tarkistamalla näin saatu markkamäärä kuluvan ja seuraavan vuoden arvioidulla kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutoksilla. Yksikköhintaa korotetaan vammaisille tarkoitetun koulutuksen, opiston kulttuurisen erityistehtävän, kurssimuotoisen opetuksen ja kirjeopetuksen perusteella siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Yksikköhinnat on määrättävä siten, että yksikköhinnat kerrottuina toteutuneiden opiskelijaviikkojen määrällä yhteenlaskettuina vastaavat edellä mainittuja kokonaiskustannuksia yksikköhinnan soveltamisvuoden tasossa.

Ammatillisen peruskoulutuksen sekä peruskoulu- ja lukio-opetuksen valtionosuuden laskemisessa käytettävän opiskelijamäärän laskemisesta säädetään asetuksella.

Laskettaessa valtionosuutta 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen opiskelijaa kohden laskettavana vuotuisena opiskelijaviikkojen määränä pidetään 34 viikkoa.

Käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden maksamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 40 §:n 1 momentissa säädetään. Perustamishankkeista aiheutuneiden kustannusten perusteella ammatillista peruskoulutusta varten maksettavasta markkamäärästä on voimassa, mitä siitä mainitussa lainkohdassa ammatillisten oppilaitosten osalta säädetään.

Saamatta jääneen etuuden suorittamisesta, perusteettoman edun palauttamisesta ja niitä koskevan suoritusvelvollisuuden raukeamisesta on voimassa, mitä niistä kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 18―20 §:ssä säädetään.