Kirkkoherran peruspalkka on 9 630 markkaa, muun papin 8 423 markkaa sekä diakonin ja kanttorin 7 469 markkaa. Kirkkoherran peruspalkka on kuitenkin 9 921 markkaa, jos seurakunnassa on useampia vakinaisia papin virkoja. Kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa edellä tarkoitetun kirkkoherran peruspalkkaa enintään 9 921 markkaan, muun papin peruspalkkaa enintään 9 027 markkaan sekä diakonin ja kanttorin peruspalkkaa enintään 7 894 markkaan viranhoitoa edistävästä ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Jos seurakunnassa on useampia vakinaisia papin virkoja, kirkkoherran peruspalkkaa voidaan mainitun tutkinnon perusteella korottaa enintään 10 441 markkaan.

Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää 10 000 henkeä, voi seurakunnanvaltuusto päättää, että kirkkoherran peruspalkkaa korotetaan enintään 5,24 prosentilla, muun papin peruspalkkaa enintään 7,19 prosentilla sekä diakonin ja kanttorin peruspalkkaa enintään 5,69 prosentilla.

Jos ylimääräisen toimen haltijalle ei ole vastaavaan vakinaiseen virkaan tarvittavaa pätevyyttä tai hänen tehtävänsä koostuvat olennaisesti opetus- ja valistustyöstä, hänen peruspalkkansa on enintään 88,01 prosenttia 1 momentissa säädetystä peruspalkasta sen mukaan kuin kirkollishallitus seurakunnanvaltuuston esityksestä määrää.

Jos papiston jäsen tai kanttori on ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä säilyttänyt aikaisemman lain mukaisen palkkausoikeutensa, johon kuuluu oikeus luontoisetuihin, hänen peruspalkkansa määräytyy valtion virkamiesten palkkausluokkien mukaan seuraavasti: kirkkoherran ja muun papin A 14 palkkausluokan mukaan, diakonin A 11 palkkausluokan mukaan ja kanttorin A 10 palkkausluokan mukaan. Kirkollishallitus voi määrätä kirkkoherran palkkausluokan enintään kahta palkkausluokkaa suuremmaksi, jos seurakunnassa on useampia vakinaisia papin virkoja.

Milloin pappi, diakoni tai kanttori, jolla ei ole omaa virkaa tai tointa kirkkokunnassa, määrätään hoitamaan avointa virkaa tai viransijaisuutta, on hänellä oikeus saada kaikki tähän virkaan kuuluvat palkka- ja muut edut, jollei kirkollishallitus toisin määrää. Jos hänellä ei ole virkaan vaadittavaa täyttä pätevyyttä tai hän ei suorita kaikkia virkaan kuuluvia tehtäviä, hänen peruspalkkansa on määrättävä enintään 90,54 prosentiksi viran palkkauksesta.