Kauppa- ja teollisuu… (1189 / 1995, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös paineastia-asetuksen soveltamisesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta (1189 / 1995, alkuperäinen)

Kauppa- ja teollisuusministeriö on

4 §

Paineastia on sijoitettava ja sitä ympäröivät tilat ja rakenteet suunniteltava ja toteutettava niin, että vaurio- tai käyttöhäiriötilanteessa mahdollinen paineenpurkaus aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa. Paineastian sijoituksen on oltava sellainen, että sitä voidaan asianmukaisesti käyttää, tarkastaa ja pitää kunnossa.

Paineastian omistajan tai haltijan on laadittava seuraavista paineastioista sijoitussuunnitelma:

2) vaarallista nestettä tai kaasua sisältävät painesäiliöt, joiden suurimman sallitun käyttöpaineen (bar) ja tilavuuden (m 3 ) lukuarvojen tulo on suurempi kuin 5. Sijoitussuunnitelmaa ei tarvitse tehdä, jos laitoksella on turvatekniikan keskuksen kemikaalilain tai räjähdysvaarallisista aineista annetun lain nojalla antama lupa tai siitä on tehty mainittujen lakien mukainen ilmoitus turvatekniikan keskukselle, ja

7 §

Sijoitussuunnitelman tarkastuksessa on tutkittava, täyttääkö paineastian sijoitus 4 §:n 1 momentin määräykset.

Maahan upotettavalle tai maalla peitettävälle painesäiliölle ja siihen liitetylle putkistolle on ennen peittämistä tehtävä tarkastus. Tässä tarkastuksessa on todettava, että paineastia on riittävästi suojattu, maaperän epätasaisuus tai liikkeet eivät vaaranna paineastian turvallisuutta ja että peittämiseen tarkoitettu maa-aines on sopiva.

Siirrettävien paineastioiden sijoitus tarkastetaan ennen käyttöönottoa tai käyttöönottotarkastuksen yhteydessä.

8 §

Paineastian rakennetarkastus on tehtävä paineastia-asetuksen 16 §:n 3 kohdan mukaisesti, ja tarkastuksessa on todettava, että paineastia on rakenteeltaan turvallinen suunnitellussa käytössä.

Valmistajan tai maahantuojan on leimattava rakennetarkastetun paineastian painerunkoon rekisterinumero ja valmistusvuosi sekä paineastiaan pysyvästi kiinnitettyyn rekisterikilpeen seuraavat tiedot:

1) rekisterinumero,

2) valmistusnumero ja -vuosi,

3) suurin sallittu käyttöpaine,

4) korkein ja/tai alin sallittu sisällön lämpötila,

5) höyrykattilan teho tai painesäiliön tilavuus ja

6) rakennetarkastuksen päivämäärä.

Tarkastuslaitoksen on todettava, että painerunkoon ja kilpeen tehdyt merkinnät ovat määräysten mukaiset, ja leimattava painerunkoon sekä kilpeen tarkastuslaitoksen merkki.

Tarkastuslaitos voi sisällyttää maahan tuodun paineastian rakennetarkastuksen osiksi asianmukaisesti ulkomailla suoritetun aineenkoetuksen, valmistuksen ja hitsaajan pätevyyden valvonnan sekä painekokeen, jos sellaisista tarkastuksista esitetään hyväksyttävissä oleva todistus.

9 §

Paineastian omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että ennen paineastian käyttöönottoa sille tehdään käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksessa tarkastetaan, että paineastia voidaan ottaa turvallisesti käyttöön, ja että paineastia on muutoinkin määräysten mukainen. Lisäksi on todettava, että paineastia voi toimia turvallisesti siinä järjestelmässä, johon se on liitetty.

Kattilalaitoksessa tarkastetaan lisäksi, että höyry- ja nestekattiloiden varustelu on suunnitellun käyttötavan mukainen.

10 §

Määräaikaistarkastuksessa on todettava, että paineastia on käyttökunnossa ja turvallinen.

12 §

Tarkastuslaitos voi kuitenkin 1 momentissa mainituissa tapauksissa edellisistä tarkastuksista laadittujen pöytäkirjamerkintöjen perusteella joko jättää tarkastuksen suorittamatta taikka laajentaa sen käsittämään myös sisäpuolisen tarkastuksen ja painekokeen.

Vaurion jälkeen korjatulle paineastialle on suoritettava täystarkastus, ennen kuin se otetaan uudelleen käyttöön, jollei tarkastuslaitos katso voitavan muulla tavoin riittävästi selvittää korjaustoimenpiteiden vaikutusta paineastian käyttöturvallisuuteen.

14 §

Ylimääräisiä tarkastuksia on lisäksi suoritettava paineastian muutos- ja korjaustöiden sekä varusteissa, käyttöarvoissa ja käyttötavoissa tapahtuvien muutosten yhteydessä tarkastuslaitoksen kussakin tapauksessa arvioiman tarpeen mukaan. Ylimääräisissä tarkastuksissa sovelletaan 8―10 §:n määräyksiä.

16 §

Höyrykattilan määräaikaistarkastukset on suoritettava viimeistään tarkastuskirjaan liitetyissä pöytäkirjoissa merkittyinä ajankohtina, jotka määräytyvät käyttöönotto- ja täystarkastuksen perusteella seuraavasti:

Tarkastuslaitos voi siirtää tarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella. Siirto ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen.

17 §

Tarkastuslaitos voi lyhentää tai pidentää höyrykattilan määräaikaistarkastuksen aikavälejä, jos paineastian kunto, käyttöolosuhteet, hoito ja tarkastustulokset sitä edellyttävät tai sen sallivat. Täystarkastuksen tai sisäpuolisen tarkastuksen aikavälin saa pidentää enintään kaksinkertaiseksi. Käyttötarkastusten aikaväliä saa pidentää enintään yhdellä vuodella. Merkintä tarkastusten aikavälin muuttamisesta on tehtävä tarkastuspöytäkirjaan.

19 §

Painesäiliön määräaikaistarkastukset on suoritettava viimeistään tarkastuskirjaan liitetyissä pöytäkirjoissa merkittyinä ajankohtina, jotka määräytyvät käyttöönotto- ja täystarkastuksen perusteella seuraavasti:

Tarkastuslaitos voi siirtää tarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella. Siirto ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen.

22 §

Muurauksella sisäpuolelta suojatun painesäiliön täystarkastusten aikaväli on enintään kuusitoista vuotta, mikäli suojaus normaalisti kestää perusteellisesti korjaamatta tai uusimatta tämän ajan. Tarkastuslaitos voi pidentää täystarkastusten aikaväliä vielä enintään kahdella vuodella kerrallaan omistajan pyynnöstä, jos suojaus voidaan tarkkailutulosten avulla osoittaa riittävän tehokkaaksi. Säiliön sisäpuolinen tarkastus on suoritettava vain suojaverhouksen huomattavan uusimisen tai sellaisen vaurion yhteydessä, jolloin sisältö on saattanut päästä suojaverhouksen läpi. Tällöin tarkastus suoritetaan tarkastuslaitoksen arvioimassa laajuudessa.

Käytön valvojan on tarkastettava suojaverhouksen kunto tarkastuslaitoksen kanssa sovituin aikavälein ja tehtävä havainnoistaan merkinnät tarkastuskirjaan.

23 §

Kylmälaitoksen painesäiliön sellaisen tilan, joka sisältää yksinomaan syövyttämätöntä kylmäainetta, sisäpuolinen ja täystarkastus tulee suorittaa seuraavasti:

1) sisäpuolinen tarkastus vain korjaus-, siirto- ja oleellisten muutostöiden yhteydessä;

2) täystarkastus

a) vain korjaus-, siirto- ja oleellisten muutostöiden yhteydessä, jos säiliö on mitoitettu vähintään +40°C lämpötilaa vastaavan kylmäaineen kylläisen höyryn paineen mukaan ja säiliön käyttölämpötila on alle 0°C; tai

b) enintään 24 vuoden välein, jos mitoituspaine tai käyttölämpötila ei täytä a kohdan ehtoja.

27 §

Tarkastuslaitos voi lyhentää tai pidentää painesäiliön määräaikaistarkastuksen aikavälejä, jos paineastian kunto, käyttöolosuhteet, hoito ja tarkastustulokset sitä edellyttävät tai sen sallivat. Täystarkastuksen tai sisäpuolisen tarkastuksen aikavälin saa pidentää enintään kaksinkertaiseksi. Käyttötarkastusten aikaväliä saa pidentää enintään yhdellä vuodella. Merkintä tarkastusten aikavälin muuttamisesta on tehtävä tarkastuspöytäkirjaan.