Kun valtion talousarvioon otetusta määrärahasta tai talousarvion ulkopuolella olevasta valtion rahastosta annetaan valtionapuja, joiden myöntäminen on harkinnan varassa, on valtionavun myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä tai valtioneuvosto jonkin valtionavun osalta erikseen ole toisin päättänyt taikka Euroopan yhteisöjen säädöksistä tai niiden nojalla tehdyistä Euroopan unionin toimielinten päätöksistä muuta johdu.

Valtionapuun oikeuttavien kustannusten määrää harkittaessa ei kunnan, kuntayhtymän ja Ahvenanmaan maakunnan osalta oteta vähennyksenä huomioon avustettavaan hankkeeseen tai muuhun toimenpiteeseen kohdistuvaa osuutta arvonlisäverolain (1501/93) 130 §:ssä tarkoitetusta arvonlisäveron palautuksesta, joka peritään kunnilta takaisin valtiolle sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Valtionapua myönnettäessä on määrättävä, että jos valtionavun saamiseksi havaitaan esitetyn virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salatun seikkoja, jotka olisivat voineet vaikuttaa valtionavun myöntämiseen tai valtionavun ehtojen asettamiseen, tai valtionavulle asetettuja ehtoja laiminlyödään taikka valtionapua havaitaan myönnetyn muutoin perusteettomasti ja tämän tai Euroopan yhteisöjen komission määräyksen perusteella katsotaan välttämättömäksi vaatia valtionavun tai sen osan palauttamista, valtionavun saaja on velvollinen, jos valtionavun myöntänyt viranomainen sitä vaatii, suorittamaan palautettavalle määrälle sen maksupäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/82) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Valtionavun myöntämistä koskevassa päätöksessä on lisäksi määrättävä, että jollei palautettavaa määrää makseta asetettuna eräpäivänä, sille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.