Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (1006 / 1995, alkuperäinen)

Poronomistajille voidaan maksaa alueilla C 3 ja C 4 ruokakuntakohtaista tukea enintään 160 markkaa poronhoitovuodelta poronhoitolain (848/90) 5 §:ssä tarkoitettua eloporoa kohti. Maa- ja metsätalousministeriö päättää vuosittain eläinkohtaisen tuen lopullisen suuruuden. Tuki voidaan maksaa vaikka 4 §:n 3 momentin edellytykset eivät täyty.

Poronhoitovuosi alkaa 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä toukokuuta seuraavana vuonna.

Ruokakuntaan kuuluviksi katsotaan aviopuolisot, joista vähintään toinen ei ole ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan, täyttänyt 65 vuotta sekä vastaavasti avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti elävät henkilöt, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Lisäksi ruokakuntaan kuuluvat edellä mainittujen puolisoiden samassa taloudessa asuvat yhteiset lapset ja ottolapset, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan.

Tuen saamisen edellytyksenä on, että ruokakunnalla on omistuksessaan poronhoitovuoden päättyessä vähintään 25 eloporoa. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeutettujen eläinten määrittelystä.

Tukea haetaan ja sen myöntämisestä päättää maaseutuelinkeinopiiri.

Poronomistajan osalta on soveltuvin osin noudatettava muualla tässä päätöksessä viljelijää koskevia määräyksiä.