Merenkulkuoppilaitoksen ylläpitäjänä voi olla valtio, kunta tai kuntayhtymä taikka rekisteröity suomalainen yhteisö tai säätiö.

Oppilaitoksen ylläpitämislupaa haettaessa on selvitettävä:

Kun hakijana on kuntayhtymä, on hakemukseen lisäksi liitettävä kuntayhtymän perussopimus. Milloin hakijana on yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön merkitsemisestä asianomaiseen rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.

Valtion oppilaitosta perustettaessa on selvitettävä 2 momentin 2-7 kohdassa mainitut asiat.

Jos oppilaitos aiotaan luovuttaa uudelle omistajalle tai oppilaitoksia yhdistää, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2 §:ssä säädetään. Samalla on esitettävä selvitys luovutettavan tai yhdistettävän oppilaitoksen omaisuudesta ja sen luovutusehdoista, omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta sekä henkilöstön aseman järjestämisestä.

Lääninhallitus valitsee valtion merenkulkuoppilaitoksen johtokuntaan vähintään viisi jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan sekä nimeää valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Johtokunnassa tulee oppilaitoksessa edustettuina olevien alojen työelämän asiantuntemus olla riittävästi edustettuna.

Valtion oppilaitoksen johtokuntaan valitaan opettajia, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle. Opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.

Jos kunnallisessa tai yksityisessä oppilaitoksessa on ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu johtokunta, johon kuuluu opettajia, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita edustavia jäseniä, heidät ja heidän varajäsenensä valitaan rehtorin koolle kutsumisen kokousten ehdottamista henkilöistä. Jäsenten toimikaudesta on voimassa, mitä 2 momentissa säädetään.

Valtion oppilaitoksen johtokunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa ja tässä asetuksessa säädetään:

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille johtokunnan päättämällä tavalla.

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.

Valtion oppilaitoksen neuvottelukuntaan valitaan oppilaitosta, opettajakuntaa, alan keskeisimpiä työmarkkinajärjestöjä ja oppilaitoksen kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä.

Rehtorin, apulaisrehtorin ja vararehtorin määrää valtion oppilaitoksessa johtokunta sekä kunnallisessa ja yksityisessä oppilaitoksessa oppilaitoksen ylläpitäjä. Johtokunta tai kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain (706/92) 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin voi peruuttaa määräyksen, kun siihen on syytä.

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtosäännöstä tulee käydä selville:

Valtion ja yksityisen ylläpitämässä oppilaitoksessa oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.

Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, jos valinta suoritetaan yhteishakujärjestelmän avulla, lääninhallituksen ehdotuksen. Opiskelijat ottaa oppilaitoksen ylläpitäjä. Valtion oppilaitoksessa tässä momentissa tarkoitettua päätösvaltaa käyttää johtokunta, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Jos rehtori ei katso muistutusta riittäväksi, asia on saatettava valtion ja yksityisen ylläpitämässä oppilaitoksessa johtokunnan ja kunnallisessa oppilaitoksessa kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi. Johtokunta tai monijäseninen toimielin voi opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä opettajaa kuultuaan antaa opiskelijalle varoituksen tai erottaa hänet oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi valtion ja yksityisen ylläpitämässä oppilaitoksessa johtokunta ja kunnallisessa oppilaitoksessa kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin pidättää hänet koulunkäynnistä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Opiskelijalta, joka ei noudata oppilasasuntolan järjestyssääntöjä, rehtori voi evätä määräajaksi, enintään kuukaudeksi, sekä valtion ja yksityisen ylläpitämässä oppilaitoksessa johtokunta ja kunnallisessa oppilaitoksessa kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin kuukautta pidemmäksi ajaksi tai kokonaan asumisen oppilasasuntolassa. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijalle ja hänen huoltajalleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Valtion merenkulkuoppilaitoksessa voi olla rehtorin virka sekä apulaisrehtorin, yliopettajan, lehtorin ja laboratorioinsinöörin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia ja tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Kunnallisessa oppilaitoksessa voi olla rehtorin virka sekä apulaisrehtorin, yliopettajan, lehtorin ja laboratorioinsinöörin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia ja tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Yksityisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin toimi sekä apulaisrehtorin, yliopettajan, lehtorin ja laboratorioinsinöörin toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja tarpeellista muuta työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin ja apulaisrehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan merenkulkuoppilaitoksen yliopettajan tai lehtorin kelpoisuus merenkulkuaineissa. Lisäksi rehtorilta ja apulaisrehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut merenkulkuoppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.

Valtion oppilaitoksen rehtorin nimittää ja hänelle myöntää virkavapautta johtokunta.

Valtion merenkulkuoppilaitoksen kiinteistöä, huoneistoa tai irtaimistoa saadaan korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta käyttää muihin kuin oppilaitoksen omiin tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa oppilaitoksen toiminnalle. Asiasta päättää johtokunta, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Merenkulkuoppilaitoksessa, jossa järjestetään toiseen oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta, ja yhdistetyssä oppilaitoksessa on työajasta ja opetuksesta, opiskelijoista sekä viroista ja toimista sekä henkilöstöstä soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta oppilaitosmuodosta säädetään tai määrätään.

Yhdistetyn oppilaitoksen rehtorin virkaan tai toimeen on kelpoinen henkilö, jolla on rehtorin kelpoisuus johonkin yhdistetyistä oppilaitoksista.

Valtion oppilaitoksen johtokunnan, neuvottelukunnan ja oppilaitostoimikunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavaan matkakustannusten korvaukseen, päivärahaan ja kokouspalkkioon noudatetaan valtion komiteoista annettuja määräyksiä.

Oppilaitoksen hallintoelimen sekä viran ja toimen haltijan ammatillisista oppilaitoksista annetun lain ja tämän asetuksen perusteella tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos päätös koskee: