Valtioneuvoston päätös vuonna 1994 tehtävistä herneen ja viherheinän tuotantosopimuksista (190 / 1994, alkuperäinen)

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 11 §:ssä tarkoitettuina maataloustuotannon kohdentamista koskevina sopimuksina voidaan vuonna 1994 tehdä viljelijöiden kanssa herneen ja viherheinän tuotantosopimuksia.

Sopimuksessa viljelijä sitoutuu sopimuskauden aikana viljelemään maatilallaan hernettä sopimuksessa määriteltävällä pinta-alalla.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää ne herneen lajikkeet, joiden viljelemisestä sopimus voidaan tehdä. Viljelijä saa korjata herneen siemensadon ja käyttää sen maatilallaan tai luovuttaa siemensadon käytettäväksi siemenenä tai rehuna.

Sopimuksessa viljelijä sitoutuu sopimuskauden aikana viljelemään maatilallaan sopimuksessa määriteltävällä pinta-alalla kasvilajikelautakunnan 17 päivänä kesäkuuta 1993 antamallaan päätöksellä hyväksymää viherheinälajiketta.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että maatilaan kuuluu vähintään kolme hehtaaria peltoa ja ettei tilalla tuoteta ruokahernettä elintarvikekäyttöön. Sopimuksessa määriteltävän herneen viljelypinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että maatilaan kuuluu vähintään kolme hehtaaria peltoa. Viljelijän on lisäksi tehtävä viherjauhon kuivaamotoimintaa harjoittavan liikkeen (kuivaamo) kanssa sopimus vähintään tuotantosopimusta vastaavan viherjauhon raaka-aineeksi käytettävän viherheinän määrän viljelemisestä (viljelysopimus).

Sopimuksen viljelijän kanssa tekee sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Sopimuksen tekemistä koskeva hakemus on toimitettava asianomaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle maa- ja metsätalousministeriön määräämään ajankohtaan mennessä.

Sopimuskausi alkaa 1 päivänä toukokuuta 1994 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1994.

Viljelijällä sopimuskauden aikana voimassa oleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetunlain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädännön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa peltoalaa, ei ole esteenä 1 §:ssä tarkoitettujen sopimusten tekemiselle.

Herneen tuotantopalkkiota maksetaan 1 600 markkaa ja viherheinän tuotantopalkkiota 2 200 markkaa sopimuskauden sadosta tuotantosopimuksen mukaisen viljelyalan hehtaaria kohti. Palkkio maksetaan 0,1 hehtaarin tarkkuudella. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen maksaa palkkion viljelijälle marraskuun loppuun mennessä.

Herneen tuotantopalkkion maksamista varten viljelijän on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle selvitys viljelemästään herneestä ja sen käytöstä sekä muista maa- ja metsätalousministeriön määräämistä seikoista.

Viherheinän tuotantopalkkion maksamista varten viljelijän on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuivaamon antama selvitys viljelijän sinne toimittamasta sadosta. Selvityksessä on ilmoitettava viljelysopimuksen perusteella kuivaamolle toimitetun raaka-aineen määrä ja raaka-aineena käytetyn viherheinän viljelyala.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on purettava sopimus, jos sopimuksessa tarkoitetun maatilan peltoala on tasapainottamislain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen pienempi kuin kolme hehtaaria.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tämä päätös tulee voimaan 9 päivänä maaliskuuta 1994 ja on voimassa vuoden 1994 loppuun.