Valtiovarainministeriön päätös eräiden verojen lykkäyksen ehdoista (1102 / 1994, alkuperäinen)
Valtiovarainministeriö on 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/92) 37 §:n,
1 §
Tämän päätöksen ehtoja sovelletaan myönnettäessä lykkäystä verojen, tullin, maksujen tai vastaavien määrien suorittamiselle sen mukaan kuin erikseen säädetään.
2 §
Lykkäys myönnetään ehdoin, että lykätyn määrän suorittamisesta annetaan hyväksyttävä vakuus. Lykkäys voidaan kuitenkin myöntää vakuutta vaatimatta, jos maksettavaksi jäävän määrän vähäisyys, lykkäysajan lyhyys tai muut erityiset syyt antavat siihen aiheen.
Lääninveroviraston kannettavina oleville veroille ja maksuille myönnetään vakuutta vaatimatta lykkäystä ainoastaan ehdolla, että lykkäys ei estä veronkuittausta lykätyn määrän sekä sille mahdollisesti perittävän koron suoritukseksi.
3 §
Verolle, tullille, maksulle tai vastaavalle määrälle, jonka suorittamiselle on myönnetty lykkäystä, peritään lykkäysajalta korkoa 12 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan. Erityisen painavista kohtuussyistä lykkäys voidaan kuitenkin myöntää ilman korkoa.
Jos lykätylle määrälle olisi samalta ajalta perittävä sekä lykkäyskorkoa että viivästyskorkoa ja jäämämaksua, peritään tältä ajalta vain viivästyskorko ja jäämämaksu.
4 §
Tämä päätös tulee voimaan 12 päivänä joulukuuta 1994.
Päätöstä sovelletaan niihin lykkäyksiin, jotka myönnetään päätöksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
Tällä päätöksellä kumotaan eräiden verojen lykkäyksen ehdoista 4 päivänä maaliskuuta 1992 annettu valtiovarainministeriön päätös (204/92).