Suomen ja Neuvostoliiton välillä 13 päivänä kesäkuuta 1969 (SopS 24/1970) tehdyllä sopimuksella Neuvostoliitto (nykyisin Venäjä) on suostunut myöntämään Suomen kansalaiselle oikeuden kalastukseen ja hylkeenpyyntiin kolmella rajoiltaan määrätyllä sopimusalueella aluevesillään Suomenlahdella edellä mainitussa sopimuksessa mainituilla ehdoilla.

Sopimusalueista käytetään nimityksiä sopimusalue A, B ja C (liitteenä kartat alueista).

Sopimusalueiden rajat on tässä päätöksessä ilmoitettu suomalaisen koordinaattijärjestelmän mukaan. Koordinaatit on saatu vähentämällä 1 §:ssä mainitussa sopimuksessa mainituista koordinaateista: leveydestä 19'' (0,3') ja pituudesta 15'' (0,2'), mikä on suomalaisen ja venäläisen koordinaattijärjestelmän välinen ero.

Sopimusalueiden rajat määräytyvät seuraavien pisteiden kautta kulkevista viivoista:

Sopimusalue A

1. 60° 15,3' pohjoista leveyttä ja 27° 30,5' itäistä pituutta - Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan Suomenlahdella oleva piste, joka on merkitty rajamerkillä n:o 14;

2. 60° 15,3' pohjoista leveyttä ja 27° 50,4' itäistä pituutta;

3. 60° 23,5' pohjoista leveyttä ja 27° 50,4' itäistä pituutta;

4. 60° 23,5' pohjoista leveyttä ja 27° 43,8' itäistä pituutta - Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan taitepiste, joka on merkitty rajamerkillä n:o 10.

Sopimusalue B

1. 60° 13,4' pohjoista leveyttä ja 27° 27,6' itäistä pituutta

2. 60° 12,0' pohjoista leveyttä ja 27° 17,8' itäistä pituutta

3. 60° 08,5' pohjoista leveyttä ja 27° 04,4' itäistä pituutta

4. 60° 08,5' pohjoista leveyttä ja 27° 27,6' itäistä pituutta.

Sopimusalue C

1. 60° 05,1' pohjoista leveyttä ja 26° 49,3' itäistä pituutta

2. 60° 08,5' pohjoista leveyttä ja 26° 47,7' itäistä pituutta

3. 60° 06,5' pohjoista leveyttä ja 26° 38,2' itäistä pituutta

4. 60° 06,1' pohjoista leveyttä ja 26° 32,4' itäistä pituutta

5. 60° 01,7' pohjoista leveyttä ja 26° 24,6' itäistä pituutta

6. 60° 01,7' pohjoista leveyttä ja 26° 49,3' itäistä pituutta.

Sopimusalueilla B ja C on oikeus kalastukseen ja hylkeenpyyntiin Suomen kansalaisella, joka saa pääasiallisen tai olennaisen toimeentulonsa kalastuksesta.

Suomalaiset alukset ja talvella jäällä käytettävät kulkuneuvot saavat alueille pyyntiin mennessään ja sieltä palatessaan ylittää Venäjän valtakunnanrajan seuraavilla rajalohkoilla:

Sopimusalue A: Rajamerkin n:o 10 ja poijun, jonka koordinaatit ovat 60° 22,0' pohjoista leveyttä ja 27° 41,2' itäistä pituutta, väliltä;

Sopimusalue B: Pisteiden 60° 13,4' pohjoista leveyttä ja 27° 27,6' itäistä pituutta sekä 60° 08,5' pohjoista leveyttä ja 27° 04,4' itäistä pituutta, väliltä;

Sopimusalue C: Pisteiden 60° 05,1' pohjoista leveyttä ja 26° 49,3' itäistä pituutta sekä 60° 01,7' pohjoista leveyttä ja 26° 24,6' itäistä pituutta väliltä.

Sopimusalueet Venäjä merkitsee poijuin ja viitoin, joiden koordinaatit ilmoitetaan merenkulkuhallituksen julkaisussa ''Tiedonantoja merenkulkijoille''. Suomenlahden merivartiosto ilmoittaa tarvittaessa kalastajille merkkien sijainnin ja lajin sekä niiden suhteen tapahtuneet muutokset.

Kalastusta ja hylkeenpyyntiä harjoitettaessa noudatetaan sopimusalueilla myös Venäjän antamia säännöksiä, jotka koskevat kalastusta ja hylkeenpyyntiä sekä ulkomaalaisten alusten ja ulkomaalaisten oleskelua Venäjän aluevesillä. Säännöksiä koskevat tiedot sisäasiainministeriö toimittaa rajavartioviranomaisten välityksellä kalastajille.

Pyyntikausi, jolloin sopimusalueilla saa pyyntiä harjoittaa, on kalenterivuosi tammikuun 1 päivän alusta ja joulukuun 31 päivän loppuun.

Avovesikaudella saa kalastusta harjoittaa moottori- ja soutualuksista verkoin, troolein ja siimoin, kuitenkin sopimusalueilla B ja C vain maa- ja metsätalousministeriön kalastusalusrekisteriin merkityillä aluksilla.

Vain sopimusalueella A saa harjoittaa talvikalastusta jään alta verkoilla sekä siirtää kalastusmajoja pyyntipaikoille ja asua niissä.

Kalastuksen aloittamisesta ja lopettamisesta sopimusalueilla ilmoittaa Suomenlahden merivartiosto kalastajille rajavaltuutettujen sovittua niistä.

Venäjän viranomaiset voivat väliaikaisesti kieltää suomalaisilta kalastajilta ja hylkeenpyytäjiltä pyynnin sopimusalueilla ja jollakin niistä.

Sopimusalueilla kalastusta ja hylkeenpyyntiä harjoittavilla ja niistä saalista kuljettavilla Suomen kansalaisilla tulee olla mukanaan seuraavat suomen- ja venäjänkielellä laaditut asiakirjat, joista ilmenee, mitä aluetta tai alueita ne koskevat:

Hylkeenpyyntiä harjoittavalla tulee olla mukanaan liikkumislupatodistukseen merkitty erityislupa ampuma-aseille patruunoineen.

Aluksessa tulee lisäksi olla mukana asianomaiset alukselta vaadittavat laiva-asiakirjat, merikartat, meriteiden säännöt, edellä 6 §:ssä mainitut säännökset sekä kappale tätä päätöstä.

Edellä mainitut asiakirjat on esitettävä Suomen viranomaisten vaatimuksesta. Kohdissa a, b ja c mainitut asiakirjat on esitettävä Venäjän viranomaisten vaatimuksesta.

Liikkumislupatodistus sopimusalueille A ja B oikeuttaa liikkumiseen ja oleskeluun myös Suomen merellisellä rajavyöhykkeellä Hurpun rajavartioasemasta etelään ilman erityislupaa.

Edellä 9 §:n 1 momentin a, b ja c kohdissa mainitut asiakirjat myöntää hakemuksesta Suomenlahden merivartioston komentaja tai hänen määräämänsä virkamies.

Suomenlahden merivartioston tulee lähettää yhteenvetoluettelot asiakirjat saaneista henkilöistä asianomaiselle Suomen rajavaltuutetulle, niin että ne voidaan jättää asianomaiselle Venäjän rajavaltuutetulle vähintään 15 päivää ennen kunkin pyyntikauden alkua.

Kirjallinen hakemus on jätettävä joko Suomenlahden merivartioston esikuntaan tai Kotkan merivartioasemalle vähintään 30 päivää ennen kunkin 7 §:ssä mainitun pyyntikauden alkua.

Hakemuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

- aluksen/ajoneuvon haltijan suku- ja etunimet, henkilötunnus, ammatti ja osoite;

- aluksen/ajoneuvon nimi sekä koti- tai rekisteripaikka;

- aluksen/ajoneuvon toiminnasta vastaavan henkilön suku- ja etunimet, henkilötunnus, ammatti ja osoite;

- mitä sopimusalueita (A, B tai C) hakemus koskee.

Hakemukseen on liitettävä hakijan valokuva.

- hakijan suku- ja etunimet, henkilötunnus, ammatti ja osoite;

- mitä sopimusalueita (A, B tai C) hakemus koskee;

- hylkeenpyyntiä varten tiedot ampuma-aseista patruunoineen.

Hakemukseen on liitettävä hakijan valokuva.

- verkkojen, lohisiimojen (koukkujen) ja troolien lukumäärä ja

- tiedot muusta lastista.

Hakemukseen liitettävien valokuvien tulee olla sellaiset kuin passiasetuksessa (643/86) on säädetty. Rajavartioviranomainen voi tarvittaessa uusia edellä 9 §:n 1 momentin c kohdassa tarkoitetun luettelon.

Pyyntipassia ja liikkumislupatodistusta varten rajavartioviranomaisen on merkittävä hakemukseen hakijan henkilötuntomerkit: pituus, hiusten ja silmien väri sekä erityiset tuntomerkit.

Jokaisen sopimusalueelle kalastukseen tai hylkeenpyyntiin käytettävän aluksen keulaan on molemmin puolin mustalle pohjalle merkittävä vähintään 15 senttimetriä korkea ja vähintään 9 senttimetriä leveä väriltään valkoinen ''S'' kirjain ja pyyntipassin numero. Tämä merkintä voidaan korvata Suomen maatalousministeriön kalastusalusrekisterin tunnuksella SUOMI ja rekisterinumero. Aluksen perässä on oltava merkintä sen kotipaikasta.

Talvikalastuksen ja hylkeenpyynnin turvallisuuden varmistamiseksi sekä pyyntivälineiden suojaamiseksi jään liikehtimisen aiheuttamilta vahingoittumisilta asianomainen suomalainen kalastusjärjestö voi tarvittaessa lähettää sopimusalueelle A Huovarin saarella olevan pelastusaluksensa, jonka osalta ovat voimassa edellä 1 §:ssä mainitun sopimuksen määräykset.

Muusta pelastustoiminnasta rajavaltuutetut sopivat keskenään kussakin tapauksessa erikseen.

Sopimusalueilla katsotaan pyydys asianmukaisesti merkityksi, kun ajoverkkokalastuksessa verkkojadan toinen pää on kiinnitetty alukseen ja toinen pää on varustettu kahdella merkillä. Ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa on verkkojadan kumpikin pää varustettava kahdella merkillä. Sekä ajoverkkokalastuksessa että ankuroiduilla verkoilla kalastettaessa käytettävän verkkojadan sisimmäisinä merkkeinä on käytettävä valkoisia lippuja ja uloimpina merkkeinä punaisia lippuja. Näiden lippujen koon on oltava 30 x 60 senttimetriä ja ne on kiinnitettävä vähintään 2 metriä vedenpinnan yläpuolelle nousevaan kohoon.

Verkkojadan keskelle on sitä paitsi asetettava liputtomia lisämerkkejä, joiden välimatka toisistaan on 100 metriä.

Pimeänä aikana on verkot merkittävä valkoista valoa näyttävillä lyhdyillä, ja niiden valon tulee näkyä ympäri näköpiirin. Nämä merkkivalot on sijoitettava vähintään 70 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ja tulee niiden näkyä yhden meripeninkulman päähän.

Ennen kalastukseen tai hylkeenpyyntiin menoa sopimusalueille ja sieltä palattaessa asianomaisten on ilmoittauduttava rajavartioviranomaisille seuraavasti:

- sopimusalue A: Hurpun rajavartioasemalla;

- sopimusalue B: Haapasaaren merivartioasemalla;

- sopimusalue C: Kotkan, Haapasaaren tai Boistön merivartioasemalla.

Ilmoittautumisen yhteydessä rajavartioviranomaisen tulee todeta, että aluksella tai ajoneuvolla ja sen henkilöstöllä on 9 §:ssä mainitut asiakirjat ja että henkilöstö on luettelon mukainen ja tuntee sopimusalueita koskevat ja edellä 6 §:ssä mainitut säännökset.

Kalastusalus, jonka syväys on suurempi kuin 2,40 metriä, saa tehdä muun kuin kunkin pyyntikauden ensimmäisen ilmoittautumisensa myös radiolla tai puhelimella. Ilmoitus on tehtävä ennen sopimusalueelle menoa ja välittömästi sieltä palattua edellä 1 momentissa mainitulle raja- tai merivartioasemalle.

Vaatimukset sen aineellisen vahingon korvaamisesta, jonka Venäjän kansalaiset saattavat aiheuttaa suomalaiselle osapuolelle rikkomalla kalastus- ja hylkeenpyyntisäännöksiä sopimusalueilla, esittää Suomen maa- ja metsätalousministeriö asianomaiselle Venäjän viranomaiselle.

Vaatimukset sen aineellisen vahingon korvaamisesta, jonka Suomen kansalaiset saattavat aiheuttaa venäläiselle osapuolelle rikkomalla kalastus- ja hylkeenpyyntisäännöksiä sopimusalueilla, esittää asianomainen Venäjän viranomainen Suomen maa- ja metsätalousministeriölle.

Huolimatta suoritetuista raivauksista sekä alueen avaamisesta merenkululle saattaa sopimusalueella merenpohjassa olla toisen maailmansodan aikana asetettuja miinoja, jotka pohjatrooleilla kalastettaessa voivat olla vaarana kalastajille ja heidän aluksilleen. Miinojen pyynti- ja muille aluksille aiheuttamista vahingoista venäläinen osapuoli ei ole vahingonkorvausvelvollinen.

Sopimusalueella kalastusta ja hylkeenpyyntiä harjoittavien tulee ensi tilassa ilmoittaa joko poliisi- tai rajavartioviranomaisille sopimusalueella tapahtuneista kalastussopimuksen määräysten rikkomisista, pidätyksistä, onnettomuuksista tai muista sellaisista tapahtumista, jotka Suomen ja Venäjän viranomaiset joutuvat keskenään selvittämään.

Suomen ja Venäjän asianomaiset viranomaiset voivat kieltää oikeuden pyynnin harjoittamiseen sopimusalueilla niiltä henkilöiltä, jotka kalastusta ja hylkeenpyyntiä niillä harjoittaessaan ovat rikkoneet kalastussopimuksen määräyksiä. Luvan peruuttaa sen antaja.

Rajavartio- ja poliisiviranomaisilla on oikeus, kun siihen on ilmeistä syytä, ottaa pyyntipassi ja liikkumislupatodistus ja kieltää sekä estää sellaisen aluksen, ajoneuvon ja henkilön meno sopimusalueelle.

Mikäli pyydys tai muu väline joutuu sopimusalueen ulkopuolelle Venäjän aluevesille, ei kalastaja missään tapauksessa saa itse mennä noutamaan sitä, vaan asiasta on ilmoitettava rajavartio- tai poliisiviranomaisille asian hoitamiseksi rajavaltuutettujen kautta.

Rajavartiolaitoksen esikunta antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta.

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 1993 lukien.

Tällä päätöksellä kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1970 annettu sisäasiainministeriön päätös (404/70), joka sisältää määräykset kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä eräillä sopimusalueilla Suomenlahdella Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton aluevesillä.