Asetus erikoislääkär… (1436 / 1993, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Asetus erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen muuttamisesta (1436 / 1993, alkuperäinen)

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

1 §

Erikoislääkärin tutkinto voidaan suorittaa Helsingin yliopiston, Kuopion yliopiston, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, joita tässä asetuksessa kutsutaan koulutusyksiköiksi.

2 §

Erikoislääkärin tutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna lääkärinä tai luvan toimia lääkärin tehtävissä.

3 §

Erikoislääkärin tutkintoon johtava opiskelu järjestetään koulutusohjelmina, joiden pituus on täysipäiväisenä opiskeluna kuusi tai kahdeksan vuotta.

Opetusministeriö päättää asianomaisen yliopiston esityksestä ja sosiaali- ja terveysministeriötä kultuaan, mitä erikoislääkärin tutkintoon johtavia koulutusohjelmia kussakin koulutusyksikössä on.

3 a §

Koulutusohjelmat, joiden pituus on kuusi vuotta, ovat anestesiologia, foniatria, fysiatria, geriatria, iho- ja sukupuolitaudit, keuhkosairaudet, kirurgia, kliininen farmakologia, kliininen fysiologia, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, kliininen neurofysiologia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, lastenneurologia, lastenpsykiatria, lastentaudit, leukakirurgia, liikuntalääketiede, naistentaudit ja synnytykset, neurokirurgia, neurologia, oikeuslääketiede, patologia, perinnöllisyyslääketiede, psykiatria, radiologia, silmätaudit, sisätaudit, syöpätaudit ja sädehoito, terveydenhuolto, työterveyshuolto sekä yleislääketiede.

Koulutusohjelmat, joiden pituus on kahdeksan vuotta ja jotka suoritetaan 1 momentissa mainittujen koulutusohjelmien pohjalta, ovat:

foniatria: audiologia;

iho- ja sukupuolitaudit: allergologia, ammatti-ihotaudit;

keuhkosairaudet: allergologia;

kirurgia: gastroenterologia, käsikirurgia, lastenkirurgia, ortopedia ja traumatologia, plastiikkakirurgia, thorax- ja verisuonikirurgia, urologia;

kliininen fysiologia: isotooppitutkimukset, lasten fysiologia;

kliininen kemia: endokrinologiset laboratoriotutkimukset, hematologiset laboratoriotutkimukset, isotooppilaboratoriotutkimukset, lääkeaineiden laboratoriotutkimukset, proteiinikemialliset laboratoriotutkimukset, teollisuustoksikologiset laboratoriotutkimukset;

kliininen mikrobiologia: bakteriologia, immunologia, virologia;

korva-, nenä- ja kurkkutaudit: allergologia, audiologia;

lastenpsykiatria: nuorisopsykiatria;

lastentaudit: lasten allergologia, lasten endokrinologia, lasten gastroenterologia, lasten hematologia, lasten infektiosairaudet, lasten kardiologia, lasten nefrologia, neonatologia;

naistentaudit ja synnytykset: gynekologinen endokrinologia, gynekologinen endoskopia (urologia), gynekologinen sädehoito, perinatologia;

neurologia: geriatria;

patologia: neuropatologia, pediatrinen patologia;

psykiatria: geriatria, nuorisopsykiatria, oikeuspsykiatria;

radiologia: isotooppitutkimukset, lasten radiologia, neuroradiologia;

silmätaudit: neuro-oftalmologia;

sisätaudit: allergologia, endokrinologia, gastroenterologia, geriatria, infektiosairaudet, kardiologia, kliininen hematologia, nefrologia, reumatologia;

terveydenhuolto: ympäristöterveydenhuolto;

työterveyshuolto: työlääketiede, ympäristöterveydenhuolto;

yleislääketiede: ympäristöterveydenhuolto.

Erikoislääkäri voi suorittaa hallinnon pätevyyteen vaadittavan koulutusohjelman, jonka pituus on kaksi vuotta.

5 §

Erikoislääkärin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee:

1) palvella koulutusohjelmaan soveltuvassa päätoimisessa lääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä yleiskoulutuksena vähintään kaksi vuotta;

2) palvella koulutusyksikön hyväksymässä erikoistumisvirassa täysipäiväisenä opiskeluna 3 a §:n 1 momentissa mainitussa koulutusohjelmassa vähintään neljä vuotta ja 3 a §:n 2 ja 3 momentissa mainitussa koulutusohjelmassa lisäksi vähintään kaksi vuotta sekä osallistua tänä aikana koulutusyksikön hyväksymällä tavalla asianomaisen laitoksen toimintaan ja säännölliseen, ohjattuun erikoisalakohtaiseen toimipaikkakoulutukseen;

3) suorittaa koulutusyksikön hyväksymä tai järjestämä kurssimuotoinen, teoreettinen koulutus, jonka laajuus on vähintään 80 tuntia 3 a §:n 1 momentissa mainituissa koulutusohjelmissa ja lisäksi vähintään 30 tuntia 3 a §:n 2 ja 3 momentissa mainituissa koulutusohjelmissa; sekä

4) osoittaa saavuttaneensa tutkinnon tavoitteet suorittamalla valtakunnallinen erikoisalakohtainen kuulustelu kuuden vuoden ja sen lisäksi kahdeksan vuoden opiskelussa.

Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus tai koulutusohjelmaan soveltuva osa siitä hyväksytään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi yleiskoulutukseksi.

8 §

Koulutusyksikkö päättää opiskelijan suorittaman palvelun ja aikaisemman opiskelun hyväksymisestä koulutukseen kuuluvaksi.