Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä annetun lain muuttamisesta (1321 / 1993, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2 §
Kasvinjalostusmaksua ei ole suoritettava sellaisesta siementavarasta, joka on tuotettu kasvilajikkeesta, johon kasvilajikkeen jalostaja on saanut kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain (789/92) mukaisen kasvinjalostajanoikeuden. Jos kasvilajikkeen jalostaja kasvilajikelautakunnalle kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa kasvinjalostajanoikeuteensa perustuvien maksujen perimisestä, kasvinjalostusmaksua on kuitenkin suoritettava.
6 §
Valtion talousarvioon on vuosittain otettava kasvinjalostustoiminnan edistämiseen käytettäväksi määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, jonka arvioidaan kysymyksessä olevan vuoden aikana kertyvän muusta kuin Kasvinjalostuslaitoksen lajikkeiden siementavarasta tämän lain nojalla suoritettavina kasvinjalostusmaksuina.
7 §
Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta määrärahasta suoritetaan muille kasvinjalostajille kuin Kasvinjalostuslaitokselle kasvinjalostustukea määrä, joka vastaa jalostajan kehittämien lajikkeiden osalta kannettujen maksujen määrää. Kasvinjalostustukea voidaan suorittaa myös ulkomaiselle kasvinjalostajalle edellyttäen, että suomalaisella kasvinjalostajalla on vastavuoroisesti oikeus saada vastaavaa tukea ulkomaisen kasvinjalostajan kotimaassa.
Se osa edellä tarkoitetusta määrärahasta, jota ei käytetä 1 momentin mukaisesti, käytetään kotimaisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen.