Laki Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta (1219 / 1992, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1 §
Kera Oy -nimisen osakeyhtiön, ruotsiksi Kera Ab, jäljempänä yhtiö, tarkoituksena on toimia yritystoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi sekä aluepolitiikasta annetussa laissa (1168/88) säädettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhtiön tulee toiminnassaan ottaa huomioon maan eri osien kehittyneisyyserot eri rahoitustoimenpiteitä ja niiden ehtoja soveltaessaan sekä erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset.
9 §
Valtion talousarvioon otetaan vuosittain tarvittavat määrärahat yhtiön toimintaa sekä toiminnan alueittaista kohdentamista varten.
10 §
Valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia vaatimatta, mutta muutoin määräämillään ehdoilla antaa valtion omavelkaisia takauksia yhtiön ottamien kotimaisten ja ulkomaisten lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Tässä tarkoitettuja lainoja saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta yhteensä enintään 5 000 miljoonan markan määrä. Ulkomaan rahan määräisen lainan vasta-arvo lasketaan takausta annettaessa voimassa olleen Suomen Pankin asianomaiselle valuutalle noteeraaman myyntikurssin mukaan. Takauksia voidaan antaa vuoden 1994 loppuun saakka.
11 §
Valtioneuvosto antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä:
1) että valtio maksaa yhtiölle vuosittain korkotukea, jonka laskentaperusteena on yhtiön korkotuen maksamisvuotta edeltävän vuoden lopussa oleva luottokanta (peruskorkotuki), sekä sellaista korkotukea, joka myönnetään peruskorkotuen lisäksi suuruudeltaan alueellisesti porrastettuna aluepolitiikasta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetuilla kehitysalueen ensimmäisellä ja toisella perusvyöhykkeellä, muulla Kera Oy:n 31 päivänä toukokuuta 1992 voimassa olleella toiminta-alueella sekä edellä mainitun lain 11 §:ssä tarkoitetuilla erityisalueilla (lisäkorkotuki);
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun peruskorkotuen perusteena on yhtiön 31 päivänä joulukuuta 1992 oleva luottokanta sekä yhtiön vuosittain myöntämistä luotoista syntyvä luottokanta. Peruskorkotukea voidaan maksaa eri suuruisena kehittämislainojen ja muiden erityislainojen osalta. Lisäkorkotuen perusteena on yhtiön vuosittain myöntämistä luotoista syntyvä luottokanta. Se, mitä yhtiön muille kuin pienille ja keskisuurille yrityksille vuosittain myöntämistä luotoista luetaan alueittain mukaan korkotuen maksamisessa, päätetään tarkemmin valtioneuvoston antamassa sitoumuksessa. Valtion talousarviossa päätetään vuosittain yhtiön kunakin vuonna myöntämän rahoituksen enimmäismäärä, jolle myöntämisvuotta seuraavina vuosina maksetaan sekä peruskorkotukea että lisäkorkotukea. Lisäkorkotukea koskeva sitoumus voi olla määräaikainen. Luottokantaan luetaan 3 §:ssä tarkoitetut rahoitusmuodot.