Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa metsähallituksen tulos-, palvelu- ja muut toimintatavoitteet.

Luonnonsuojelualueita ja erämaa-alueita koskevissa asioissa maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa tavoitteet ympäristöministeriön esityksestä.

Metsähallituksen tulee toimia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö määrää, miltä osin metsähallituksen ei ole tarpeen noudattaa yleisiä liikeperiaatteita.

Metsähallituksen keskushallinnossa on tuotanto-osasto, käyttöosasto, luonnonsuojeluosasto ja hallinto-osasto.

Tuotanto-osastolle kuuluvat metsien, maiden ja vesien hoitoa ja käytön suunnittelua, metsänviljelyaineiston tuottamista ja markkinointia sekä alueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskevat asiat. Tuotanto-osaston toimialat ovat suunnittelutoimi, metsänhoitotoimi ja monikäyttötoimi.

Käyttöosastolle kuuluvat puun markkinointia ja myyntiä, metsätöiden järjestelyä, kehittämistä sekä rakentamista koskevat asiat. Käyttöosaston toimialat ovat markkinointitoimi, metsätyötoimi, rakennustoimi ja kehittämistoimi.

Luonnonsuojeluosastolle kuuluvat luonnonsuojelualueiden hoitoa, käyttöä ja opastustoimintaa, uhanalaisten lajien hoitoa ja muuta luonnonsuojelua sekä muinaismuistolaissa (295/63) tarkoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevat asiat.

Hallinto-osastolle kuuluvat yleistä hallintoa, taloutta, henkilöstöä ja oikeudellisia kysymyksiä koskevat asiat. Hallinto-osastossa on hallintotoimisto ja taloustoimisto.

Metsähallituksessa voi olla toimintayksikkö, jolle kuuluu metsähallituksen toimialallaan harjoittamaa kansainvälistä konsulttitoimintaa koskevat asiat. Lisäksi keskushallinnossa on uitto- ja kuljetusasiaintoimisto.

Keskushallinnon toimintayksiköistä ja osastojen ulkopuolisista yksiköistä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.

Metsähallitukselle kuuluvien tehtävien alueellista hoitamista varten maa jaetaan piirikuntiin ja hoitoalueisiin. Lakisääteisten luonnonsuojelualueiden tehtäviä varten voidaan muodostaa puistoalueita.

Piirikuntien lukumäärän, rajat ja piirikuntakonttorin sijaintipaikan määrää maa- ja metsätalousministeriö metsähallituksen esityksestä. Hoitoalueiden lukumäärän ja toimiston sijaintipaikan määrää maa- ja metsätalousministeriö metsähallituksen esityksestä. Puistoalueiden lukumäärän ja toimiston sijaintipaikan määrää maa- ja metsätalousministeriö metsähallituksen esityksestä kuultuaan asiasta ympäristöministeriötä.

Valtioneuvosto asettaa metsähallituksen johtokunnan. Siihen kuuluu metsähallituksen pääjohtaja puheenjohtajana, varapuheenjohtaja sekä viisi muuta jäsentä, joista yksi on määrättävä metsähallituksen edustavimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä.

Johtokunnan jäsenillä tulee olla metsätalouden, ympäristöasioiden tai liikkeenjohdon asiantuntemusta ja heidän tulee olla kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia.l>Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Johtokunnan tehtävänä on:

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai, tämän ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä.

Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Metsähallituksen toimintaa johtaa ja kehittää pääjohtaja maa- ja metsätalousministeriön ja johtokunnan päätösten mukaisesti.

Pääjohtaja vastaa siitä, että metsähallitukselle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Pääjohtajan apuna ja sijaisena on ylijohtaja.

Tuotanto-osaston, käyttöosaston ja luonnonsuojeluosaston osastonjohtajalla on metsäneuvoksen arvonimi. Hallinto-osaston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintotoimiston toimistopäälliköllä on asessorin arvonimi. Rakennustoimen toimialapäälliköllä on yli-insinöörin arvonimi. Suunnittelutoimen, metsänhoitotoimen, monikäyttötoimen, markkinointitoimen, metsätyötoimen ja kehittämistoimen toimialapäälliköillä on ylimetsänhoitajan arvonimi.

Piirikunnan hallintoa hoitaa piirikuntakonttori, jota johtaa piirikuntapäällikkö. Hoitoalueen päällikkönä on aluemetsänhoitaja ja puistoalueen päällikkönä puistonjohtaja.

Metsähallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, >pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu.

Asiat, jotka käsitellään johtokunnassa, tai asiat, joissa metsähallitus on valitusviranomainen, ratkaistaan esittelystä. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita työjärjestyksellä ei ole siirretty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Asiat, joissa metsähallitus on valitusviranomainen, pääjohtaja ratkaisee ylijohtajan, asianomaisen osastonjohtajan tai muun virkamiehen esittelystä.

Kelpoisuusvaatimuksena metsähallituksen tehtäviin on:

Pääjohtajalta, ylijohtajalta, osastonjohtajalta, hallintojohtajalta, piirikuntapäälliköltä, aluemetsänhoitajalta ja puistonjohtajalta vaaditaan tehtävien edellyttämää johtamistaitoa.

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtajan, osastonjohtajan ja hallintojohtajan nimittää valtioneuvosto metsähallituksen annettua asiasta lausunnon.

Pääjohtajan ja ylijohtajan virka täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

Piirikuntapäällikön, toimialapäällikön ja toimistopäällikön nimittää maa- ja metsätalousministeriö metsähallituksen annettua asiasta lausunnon.

Muiden kuin 12-16§:ssä mainittujen virkojen sijoittamisen metsähallitukseen ja sen aluehallintoon ratkaisee pääjohtaja.

Muiden virkojen täyttämisestä ja henkilöstön ottamisesta määrätään metsähallituksen työjärjestyksessä.

Pääjohtajalle myöntää virkavapautta maa- ja metsätalousministeriö sekä ylijohtajalle, osastonjohtajalle ja hallintojohtajalle pääjohtaja. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto sekä ylijohtajalle, osastonjohtajalle ja hallintojohtajalle maa- ja metsätalousministeriö.

Virkavapauden myöntämisestä muulle kuin 24§:ssä tarkoitetulle virkamiehelle määrätään metsähallituksen työjärjestyksessä.

Viran hoidosta virkavapauden aikana taikka viran ollessa avoinna päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää siitä virkavapautta.

Metsähallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa metsähallitusta koskevissa asioissa.

Hallintotoimiston päälliköllä ja hänen määräämällään on oikeus metsähallituksen puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto, jollei muualla toisin säädetä.

Hallintotoimiston päälliköllä ja hänen määräämällään on oikeus ilman eri valtuutusta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja toimituksissa edustaa metsähallitusta kaikissa sitä koskevissa asioissa.

Aluemetsänhoitajalla ja puistonjohtajalla on oikeus ilman eri valtuutusta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen edustamana toimituksissa, välimiesmenettelyssä, tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa valvoa valtion etua ja oikeutta niissä hoitoaluetta ja puistoaluetta koskevissa asioissa, joita käsittelemään metsähallitus ei lähetä omaa edustajaansa.

Metsähallituksen virkamies ei saa harjoittaa sellaista puukauppaa eikä ryhtyä sellaiseen liikeyritykseen tai siihen verrattavaan tehtävään, joka on ristiriidassa hänen asemansa kanssa.

Tarkemmat määräykset hallinnon järjestelystä annetaan metsähallituksen työjärjestyksessä.

Metsähallituksen valtuuksista päättää puun markkinoinnista ja muiden tuotteiden ja palvelusten myynnistä säädetään erikseen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991 ja se on voimassa 29 päivään helmikuuta 1992 saakka.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja virkoja voidaan täyttää ennen asetuksen voimaantuloa samoin kuin ryhtyä muihinkin toimenpiteisiin asetuksen täytäntöön panemiseksi noudattaen soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä. Virat voidaan tällöin kuitenkin täyttää niitä haettavaksi julistamatta.