Kastroimislupaa on asianomaisen henkilön itsensä haettava sosiaali- ja terveyshallitukselta omakätisesti allekirjoitetulla hakemuksella, jossa hakijan nimikirjoituksen on oltava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama.

Jollei kastroimista koskevaan hakemukseen ole liitetty 1§:ssä tarkoitettua selvitystä, on sosiaali- ja terveyshallituksen tarpeen vaatiessa velvoitettava hakija määrätyn ajan kuluessa se esittämään.

Ennen kastroimista koskevan päätöksen tekoa sosiaali- ja terveyshallitus, huomioon ottaen yksittäistapauksessa esiintyvät asianhaarat, määrää suoritettavaksi sytogeneettisen, endokriinisen tai psykiatrisen tutkimuksen henkilön terveydentilan selville saamiseksi. Erityisten olosuhteiden vaatiessa sosiaali- ja terveyshallitus voi määrätä suoritettavaksi sopiviksi katsomiaan lisätutkimuksia. Määrätessään kastroimisen suorittamisen lykättäväksi vähintään kuuden kuukauden määräajaksi, sosiaali- ja terveyshallituksen on aina määrättävä suoritettavaksi lisätutkimuksia.

Jos sosiaali- ja terveyshallitus määräämiensä tutkimusten perusteella havaitsee, ettei henkilöä voida kastroimislain 1 tai 2§:ssä säädettyjen edellytysten puuttumisen vuoksi kastroida, hakemuksen käsittely tai kastroimisen suorittaminen raukeaa.

Sosiaali- ja terveyshallituksen on luvan myöntävässä päätöksessään määrättävä, millä tavalla kastroiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvä jälkitarkastus ja -hoito on suoritettava.

Lääkärin, joka kastroimislain nojalla on suorittanut kastroimisen, on kuukauden kuluessa sen jälkeen ilmoitettava vahvistetulla lomakkeella toimenpiteestä sosiaali- ja terveyshallitukselle.

Tässä asetuksessa mainittujen lomakkeiden kaavat vahvistaa sosiaali- ja terveyshallitus.