Asetus ennakkoperint… (3 / 1991, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Asetus ennakkoperintäasetuksen muuttamisesta (3 / 1991, alkuperäinen)

Valtiovarainministerin esittelystä

3 luku Ennakonpidätys eräistä pääomatuloista

38§

Ennakonpidätys on 10 prosenttia ennakkoperintälain 31§:ssä tarkoitetusta korosta ja voitto-osuudesta. Ennakonpidätystä ei ole kuitenkaan toimitettava, jos koron määrä on pienempi kuin 100 markkaa.

Ennakonpidätys ennakkoperintälain 31§:ssä tarkoitetusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä toimitetaan verovelvollisen sivutuloja varten vahvistetun henkilökohtaisen pidätysprosentin mukaan siten kuin verohallitus tarkemmin määrää.

Jos suorituksen saaja ei anna tarvittavia tietoja ennakkoperintälain 33§:ssä tarkoitettua vuosi-ilmoitusta varten, ennakonpidätys toimitetaan 60 prosentin suuruisena.

39§

Ennakonpidätys määrätään täysin markoin siten, että lasketun määrän päättyessä penneihin ne jätetään lukuun ottamatta.

40§

Toimitetut ennakonpidätykset on suoritettava sille lääninverovirastolle, jonka virka-alueella suorituksen maksajan kotikunta on.

41§

Ennakkoperintälain 33§:n mukaan lääninverovirastolle annettavassa vuosi-ilmoituksessa tulee olla niistä suorituksen saajista, joilta ennakonpidätys on toimitettu,

1) maksettujen suoritusten saajat ja henkilötunnukset,

2) kullekin maksettujen suoritusten kokonaismäärät ja niistä toimitetut ennakonpidätykset,

3) suoritusten ja niistä toimitettujen ennakonpidätysten yhteismäärät,

4) muut verohallituksen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella vaadittavat tiedot.

Vuosi-ilmoitus on annettava ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Ennakkoperintälain 31§:ssä tarkoitetun suorituksen maksajan on lääninveroviraston tai verotoimiston asianomaisen virkamiehen kehotuksesta ilmoitettava ne suorituksen saajat, joilta ennakonpidätystä ei ole toimitettu.

42§

Korosta ja voitto-osuudesta toimitettavaan ennakonpidätykseen on vastaavasti sovellettava, mitä 35 ja 36§:ssä on säädetty.

49§

Jos liian pieneksi määrättyä ennakkoa on ennakonperintälain 43§:n 2 momentin nojalla korotettu, on korotettu ennakko, vähennettynä ennakon erääntyneiden erien määrällä, kannettava keskenään yhtä suurina erinä kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien aikana, ellei verohallitus toisin määrää. Muu ennakkoperintälain 43§:n 2 tai 3 momentin nojalla maksuunpantu ennakko on määrättävä kannettavaksi ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä ennakon kantoeristä on määrätty.