Valtioneuvoston päätös pellon kesannoimissopimuksista ja -palkkioista vuonna 1991 (25 / 1991, alkuperäinen)

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 10 ja 13§:n perusteella voidaan vuonna 1991 maksaa kesannoimispalkkioita ja tehdä pellon kesannoimissopimuksia sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.

Vuoden 1991 kasvukauden ajan tapahtuvaa pellon kesannoimista koskeva kesannoimispalkkio maksetaan hakemuksen perusteella.

Kesannoimisesta voidaan tehdä viherkesantosopimuksia kolme kesannoimisvuotta kestäväksi sopimuskaudeksi. Kesannoimisvuosi alkaa 15 päivänä huhtikuuta ja päättyy seuraavana kalenterivuonna 14 päivänä huhtikuuta.

Viljelijälle voidaan maksaa hakemuksen perusteella kesannoimispalkkiota, kun hänen kesannoimansa peltoala yksinään tai yhdessä peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain (1314/90), jäljempänä vientikustannusmaksulaki, 7§:n 3 momentissa tarkoitetun metsitetyn pellon kanssa on niin suuri, että viljelijä vapautuu vientikustannusmaksulain mukaisen vientikustannusmaksun suorittamisesta. Palkkio maksetaan viljelijän kesantona hoitamalta peltoalalta. Hakemuksen perusteella palkkiota ei makseta sellaiselta alalta, jolta maksetaan valtion kanssa tehdyn pellon kesannoimissopimuksen perusteella palkkiota.

Kesannoimispalkkion maksamisen edellytyksenä on, että maatilaan kuuluva vientikustannusmaksulain 5§:ssä tarkoitettu peltoala on vähintään 3 hehtaaria.

Kesannoimisesta voidaan maksaa lisäksi viherkesantolisää siten kuin jäljempänä 7§:ssä määrätään.

Viherkesantosopimuksessa viljelijä sitoutuu hoitamaan peltoa 2 momentissa tarkoitetulla tavalla viherkesantona. Poiketen siitä, mitä jäljempänä 4§:n 2 momentissa säädetään kesannoitavien peltolohkojen sijoittelusta, vesistöjen ranta-alueelle voidaan tehdä sopimuksia kesannoimisesta, joka toteutetaan siten, että peltolohkojen rannanpuoleiselle reunalle muodostuu yhtenäinen viherkesantoalue. Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset ranta-alueelle muodostettavan viherkesantoalueen leveydestä ja sijoittamisesta.

Sopimuksessa tarkoitetun viherkesannon tulee olla aikaisemmin perustettua nurmea tai se on perustettava vuonna 1991 kylvämällä alue kesäkuun 30 päivään mennessä monivuotiseen viherkesannointiin soveltuvan maatilahallituksen hyväksymän kasvin siemenellä. Viherkesantoalueeksi ei voida kuitenkaan hyväksyä nurmea, joka on perustettu ennen vuotta 1986. Sopimuksessa tarkoitettua peltoa on sopimuskauden ajan edelleenkin hoidettava nurmena tai siihen kylvettynä kasvustona.

Hakemukseen perustuvan palkkion maksamisen tai sopimuksen tekemisen edellytyksenä on lisäksi:

Hajalleen sijoitetuista alle 0,5 hehtaarin peltolohkoista voidaan tehdä sopimus tai maksaa palkkiota vain, jos kysymyksessä oleva peltolohko kesannoidaan kokonaan.

Hakemus 2§:ssä tarkoitetun palkkion maksamisesta tehdään maatalouslautakunnalle yhdessä vientikustannusmaksulain 10§:ssä tarkoitetun ilmoituksen kanssa. Erityisistä syistä voidaan myöhästyneenäkin tullut hakemus hyväksyä.

Viherkesantosopimuksen viljelijän kanssa tekee sen kunnan maatalouslautakunta, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Sopimusta koskeva hakemus on toimitettava maatalouslautakunnalle maatilahallituksen määräämään ajankohtaan mennessä.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset hakemismenettelystä.

Maatalouslautakunta maksaa viljelijälle kesannoimispalkkiota vuodelta 1991, tai milloin on kysymys sopimuksesta, kultakin kesannoimisvuodelta sopimuksen voimassaoloaikana. Viljelijälle, joka vuonna 1991 on kesannoinut vientikustannusmaksulain 5§:n mukaisesta peltoalasta vähintään 20 prosenttia, maksetaan myös lisäpalkkiota. Lisäpalkkiota maksetaan siltä kesantoalalta, joka ylittää vientikustannusmaksusta vapautumiseksi vaadittavan kesantoalan, mutta on enintään 30 prosenttia mainitusta 5§:n mukaisesta peltoalasta. Lisäpalkkiota ei makseta sellaiselta kesantoalalta, josta maksetaan palkkiota valtion kanssa ennen vuotta 1991 tehdyn kesannoimissopimuksen perusteella. Kesannoimispalkkio ja lisäpalkkio ovat salaojitetusta tai vakiintuneesti ojattomana viljellystä pellosta eri maaseutupiirien alueella seuraavat:

Pellosta, joka on heikkolaatuista tai huonossa viljelykunnossa, sekä avo-ojitetusta pellosta maksetaan 1 momentin mukainen kesannoimispalkkio 200 markalla alennettuna.

Jos 2§:ssä tarkoitettu viherkesantona hoidettu pelto on nurmena, joka on perustettu vuonna 1986 tai sen jälkeen kesäkuun 30 päivään 1991 mennessä, taikka jos viljelijä on vuonna 1991 ennen edellä mainittua ajankohtaa perustanut viherkesannon kylvämällä kesannoidun alan maatilahallituksen hyväksymän viherkesantokasvin siemenellä, maksetaan kesannoidusta alasta viherkesantolisää. Viherkesantolisän suuruus on 500 markkaa hehtaarilta.

Viherkesantosopimuksen tehneelle viljelijälle maksetaan 6§:n 1 ja 2 momentin nojalla määräytyvä palkkio 500 markalla korotettuna.

Viljelijällä vuoden 1991 kasvukauden tai sopimuskauden aikana voimassa oleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädännön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa kesantoalaa, ei ole esteenä 2§:ssä tarkoitetun palkkion maksamiselle tai sopimuksen tekemiselle.

Pellolta, josta maksetaan tämän päätöksen mukaista sopimukseen tai hakemukseen perustuvaa palkkiota, ei saa sopimuskauden aikana tai milloin kysymys on hakemukseen perustuvasta palkkiosta ennen vuotta 1992 korjata satoa eikä sitä saa käyttää laitumena muissa kuin seuraavissa tapauksissa:

Viljelijän tällaisesta pellon käytöstä mahdollisesti saama vastike ei aiheuta muutosta tasapainottamispalkkion määrään.

Pellolle, josta maksetaan hakemukseen perustuvaa palkkiota, saadaan lisäksi perustaa nurmi kesäkuun 30 päivän 1991 jälkeen. Kesantopellolle ei saa kylvää syysviljaa.

Maatilahallituksen tulee antaa ohjeet siitä, miten kesannoitavia peltoja on vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet huomioon ottaen hoidettava.

Jos viljelijä metsittää edellä 2§:ssä tarkoitetun pellon vuoden 1991 kasvukauden aikana, maksetaan palkkio, jos peltoa on hoidettu kesantona heinäkuun 15 päivään saakka.

Jos viljelijä metsittää kesannoimissopimuksessa tarkoitetun pellon sopimuskauden aikana, maatalouslautakunnan on purettava sopimus metsitetyn pellon osalta. Vuodelta, jonka aikana taimet on istutettu, maksetaan kuitenkin kesannoimispalkkio kesannoimisvuoden loppuun, jos peltoa on sopimuksen mukaisesti hoidettu kesantona vähintään kolmen kuukauden ajan kesannoimisvuoden alusta. Viljelijän tasapainottamislain 14§:n nojalla pellon metsityksestä mahdollisesti saama palkkio ei aiheuta muutosta kesannoimispalkkion määrään.

Maatalouslautakunnan on purettava sopimus, jos sopimuksen kohteena olevan maatilan peltoala on tasapainottamislain 19§:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen pienempi kuin kolme hehtaaria.

Jos sopimus puretaan 1 momentin nojalla tai jos viljelijä tasapainottamislain 18§:n mukaisesti luopuu sopimuksesta, sopimuksen perusteella maksetaan kesannoimispalkkio jokaiselta kesannoimisvuodelta, jonka aikana pelto on sopimuksen mukaisesti hoidettu kesantona ja ollut sopimuksen tehneen viljelijän tai hänen oikeudenomistajiensa omistuksessa tai hallinnassa vähintään kolmen kuukauden ajan kesannoimisvuoden alusta.

Maatilahallitus ohjaa varojen käyttöä palkkioiden maksamiseen.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 16 päivänä >tammikuuta 1991.