Monijäseninen hallintoelin, rehtori, laitoksen johtaja, hallintojohtaja ja päätösvaltaa käyttävä muu hallintoviraston virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opetusnäytettä ja opinnäytettä arvosteltaessa eikä valittaessa rehtoria, vararehtoria, opetus- ja tutkimusneuvoston varapuheenjohtajaa, laitoksen johtajaa tai tämän varamiestä.

Kun ratkaistaan dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä taikka kun arvostellaan opinnäytteitä tai opintosuorituksia, päätöksentekoon saavat osallistua hallintoelimen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka vastaavan opinnäytteen tai opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet määrätään hallintoelimen toimikaudeksi.

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Muut virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus. Hallitus ottaa myös dosentin.

Yliassistentin tai lehtorin viran hakijan tulee antaa opetustaitonsa osoittamiseksi julkinen opetusnäyte. Laitosneuvosto arvostelee opetusnäytteet.

Laitosneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi hakevan on annettava julkinen opetusnäyte, jonka laitosneuvosto arvostelee, jollei neuvosto erityisestä syystä katso näytteen antamista tarpeettomaksi.

Korkeakoulun hallitus määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Opetus- ja tutkimusneuvosto päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla korkeakoulun hallitus toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen korkeakoulun hallitus voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä säädetään erikseen.

Korkeakoulu päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista.

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa.