Laki kansainvälisiä konferensseja ja erityisedustustoja koskevista erioikeuksista ja vapauksista annetun lain muuttamisesta (1649 / 1991, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1 §
Mitä tässä laissa säädetään konferenssista, koskee vastaavasti myös sen järjestämiseksi pidettäviä valtioiden välisiä neuvotteluja samoin kuin sihteeristöä ja muuta toimielintä, joka on asetettu hoitamaan konferenssiin liittyviä tehtäviä.
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) valtuuskunnan tai erityisedustuston päälliköllä henkilöä, jonka lähettäjävaltio on määrännyt sitä johtamaan;
2) valtuuskunnan jäsenillä valtuuskunnan päällikköä, konferenssiedustajaa, huomioitsijaa ja henkilökunnan jäsentä;
3) konferenssiedustajalla valtuuskunnan jäsentä, jonka lähettäjävaltio on määrännyt edustajakseen konferenssiin;
4) huomioitsijalla henkilöä, jonka lähettäjävaltio on määrännyt seuraamaan konferenssin työskentelyä;
5) erityisedustuston jäsenillä sen päällikköä ja henkilökunnan jäsentä;
6) henkilökunnan jäsenillä valtuuskunnan tai erityisedustuston jäseniä, joilla on diplomaattinen asema tai jotka ovat sen hallinnollisissa tai teknisissä tehtävissä;
7) konferenssin sihteeristön jäsenillä henkilöitä, jotka on otettu suorittamaan konferenssiin liittyviä hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä;
8) palveluskunnan jäsenillä valtuuskunnan tai erityisedustuston palvelusväkeen kuuluvia henkilöitä;
9) yksityispalvelijoilla valtuuskunnan tai erityisedustuston jäsenten yksityisessä palveluksessa olevia henkilöitä;
10) konferenssitiloilla omistajasta riippumatta rakennuksia tai niiden osia sekä niihin välittömästi liittyviä alueita, joita käytetään konferenssin tarkoituksiin;
11) valtuuskunnan tai erityisedustuston tiloilla omistajasta riippumatta rakennuksia, niiden osia sekä niihin välittömästi liittyviä alueita, joita käytetään valtuuskunnan tai erityisedustuston tarkoituksiin; sekä
12) valtuuskunnan tai erityisedustuston jäsenten yksityisasunnoilla rakennuksia, huoneistoja tai näiden osia tai muita mainittujen henkilöiden yksityiseen majoitukseen käytettäviä tiloja omistajasta riippumatta.
10 §
Konferenssin sihteeristön ja palveluskunnan jäsenet, jotka eivät ole Suomen kansalaisia tai täällä vakinaisesti asuvia, nauttivat 1 momentissa tarkoitettuja vapautuksia heille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan suorittamiensa toimenpiteiden osalta.
11 §
Mitä 1 momentissa on sanottu, ei vaikuta vieraan valtion kanssa tehtyihin sosiaaliturvaa koskeviin sopimuksiin eikä estä vastaisuudessa tekemästä tällaisia sopimuksia.
Asetuksella voidaan säätää, että erityisissä tapauksissa konferenssin sihteeristön jäsenten, jotka eivät ole Suomen kansalaisia tai täällä vakinaisesti asuvia, palvelussuhteeseen sihteeristössä ei sovelleta Suomen lainsäädääntöä sosiaaliturvasta ja työsuhteen ehdoista.
12 §
Valtuuskunnan ja erityisedustuston jäsenet, jotka eivät ole Suomen kansalaisia eivätkä asu Suomessa välittömästi ennen kuin he ensimmäisen kerran saapuvat Suomeen jäsenen tehtävässään, ovat samalla tavoin kuin Suomessa olevan diplomaattisen edustuston henkilökunnan jäsenet vapautetut kaikista valtiolle tai kunnalle suoritettavista veroista ja maksuista.
Palkkatulosta, jonka konferenssin sihteeristön jäsen saa sihteeristön palveluksensa perusteella taikka palveluskunnan jäsen tai yksityispalvelija palveluksensa perusteella, ei ole suoritettava valtiolle tai kunnalle veroa, jos hän ei ole Suomen kansalainen eikä asu Suomessa välittömästi ennen tätä palvelusta koskevan sopimuksen tekemistä.
13 §
Valtuuskunnan ja erityisedustuston jäsenet, heidän perheenjäsenensä sekä konferenssin sihteeristön jäsenet, jotka eivät ole Suomen kansalaisia tai täällä vakinaisesti asuvia, ovat vapautetut kaikista julkisista palvelusja muista velvollisuuksista.
14 §
Konferenssin sihteeristön jäsenet, jotka eivät ole Suomen kansalaisia eivätkä asu Suomessa välittömästi ennen sihteeristön palvelusta koskevan sopimuksen tekemistä, saavat asettuessaan hoitamaan tehtäviään tuoda maahan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut tavaransa tullia sekä maahantuonnin yhteydessä kannettavia veroja ja maksuja suorittamatta ehdolla, että tavaroita ei myydä eikä muutoin luovuteta Suomessa toiselle henkilölle.