Kun käsitellään professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämistä koskevia asioita, dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä koskevia asioita sekä 22 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja asioita, osastoneuvostoon kuuluvat rehtoria lukuun ottamatta äänivaltaisina lisäjäseninä kaikki korkeakoulun vakinaiset professorit.

Osastonjohtajan tehtävänä on lisäksi:

Kun arvostellaan opintosuorituksia, päätöksentekoon saavat osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain ne jäsenet tai varajäsenet, jotka ovat suorittaneet vastaavan opintosuorituksen. Muilla jäsenillä ja varajäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä tai lisäjäseniä on kokouksessa vähintään kolme.

Jos osastoneuvostossa ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon 1 momentissa mainituissa asioissa, hallitus määrää osastoneuvoston esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet määrätään hallintoelimen toimikaudeksi.

Osastoneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä säädetään erikseen.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus. Dosentit ottaa hallitus.

Tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilökunnan, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto ja jotka otetaan vähintään seitsemäksi kuukaudeksi, ottaa korkeakoulun hallitus.

Muun kuin 1-3 momentissa tarkoitetun henkilökunnan ottaa hallintovirasto.

Yliassistentin viran hakijan on annettava opetustaitonsa osoittamiseksi julkinen opetusnäyte. Osastoneuvosto arvostelee opetusnäytteet.

Osastoneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Osastoneuvoston on todettava dosentiksi pyrkivän tieteellinen pätevyys hankittuaan siitä vähintään kahdelta asintuntijalta lausunnot. Asiantuntijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.

Korkeakoulun hallitus määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Osastoneuvosto päättää opintojen hyväksi lukemisesta kunkin opiskelijan osalta erikseen.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla korkeakoulun hallitus toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen korkeakoulun hallitus voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä säädetään erikseen.

Korkeakoulun hallitus päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista.

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa.