Asetus Oulun yliopistosta annetun asetuksen muuttamisesta (1583 / 1991, alkuperäinen)
Opetusministerin esittelystä
10 §
Hallituksen tehtävänä on:
8) tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämisestä;
18 §
Hallintoviraston tehtävänä on:
2) myöntää virkavapaus ja vastaava vapautus, jollei toisin säädetä tai määrätä;
22 a §
Kun tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin tai apulaisprofessorin virkaan, päätöksen tällaisen virantäyttöasian raukeamisesta taikka esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta, saavat tiedekunnan kaikki vakinaiset professorit osallistua kokoukseen puheja äänivaltaisina lisäjäseninä.
24 §
Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on:
7) nimittää tiedekunnan muut vakinaiset opettajat kuin professorit ja apulaisprofessorit;
8) tehdä esitys tai antaa lausunto muun henkilökunnan nimittämisestä tai ottamisesta taikka virkavapaudesta tai vastaavasta vapautuksesta, jollei toisin säädetä tai määrätä;
51 §
Monijäseninen hallintoelin, laitosneuvostoa lukuunottamatta, sekä rehtori, dekaani ja päätösvaltaa käyttävä muu virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelijöinä toimivat hallintoviraston määräämät virkamiehet siten kuin johtosäännössä määrätään.
Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa eikä dekaania tai varadekaania valittaessa.
57 §
Ratkaistaessa dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet tai varajäsenet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on tällöin puheoikeus kokouksessa.
59 §
Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Hallitus nimittää apulaisprofessorin. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä säädetään muilta osin erikseen.
Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää hallitus. Tiedekunnan muut vakinaiset opettajat kuin professorit ja apulaisprofessorit nimittää kuitenkin tiedekuntaneuvosto. Dosentin ottaa hallitus.
Sivutoimisen tuntiopettajan ottaa dekaani tai erillisen laitoksen johtaja taikka laitoksen johtosäännössä määrätty muu virkamies.
Muun kuin 1-3 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä.
61 §
Virkaatoimittavan virkamiehen ottamisesta päättää hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin tai hallintojohtajan ottamisesta vuotta pidemmäksi ajaksi päättää kuitenkin hallitus.
72 §
Lehtorin tai yliassistentin viran hakijan sekä dosentiksi hakevan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte.
Tiedekuntaneuvosto tai erillisen laitoksen johtokunta voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.
73 §
Tiedekuntaneuvoston on hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto dosentiksi hakevan tieteellisistä ansioista ratkaistava hakijan tieteellinen pätevyys. Asiantuntijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.
Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä yliopistoon opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä yliopiston hallitukselle esitys hakijan ottamiseksi dosentiksi.
75 §
Virkavapauden virkamiehille ja vastaavan vapauden työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Virkavapauden vuotta pidemmäksi ajaksi professorille, apulaisprofessorille tai hallintojohtajalle myöntää kuitenkin hallitus.
86 §
Yliopistossa suoritettavista tutkinnoista sekä humanististen tieteiden kandidaatin, luonnontieteiden kandidaatin ja lääketieteen kandidaatin arvon myöntämisestä säädetään erikseen.
87 §
Kandidaatin tai ekonomin tutkinnon suorittanut voi promootiossa tai ilman juhlallista vihkimistä saada maisterin arvon.
90 §
Tiedekuntaneuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.
Dekaani päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.
91 §
Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.
Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla muutoin on opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen tiedekuntaneuvosto voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.
Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.
92 §
Yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista päättää yliopiston hallitus.
111 §
Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa.