Hallituksen tehtävänä on:

Ratkaistaessa dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet tai samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet tai varajäsenet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Jos professorin tai apulaisprofessorin virka on sijoitettu erilliseen laitokseen, virkaehdotuksen ja esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta tekee kuitenkin laitoksen johtokunta. Hallitus nimittää apulaisprofessorin. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä säädetään muilta osin erikseen.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto nimittää hallitus. Yliassistentin ja assistentin nimittää kuitenkin tiedekuntaneuvosto. Dosentin ottaa hallitus ja tuntiopettajan tiedekuntaneuvosto tai erillisen laitoksen johtokunta.

Lehtorin viran hakijan tulee tiedekunnan dekaanin määräämänä aikana opetustaitonsa osoittamiseksi antaa opetusnäyte. Tiedekuntaneuvosto arvostelee opetusnäytteet ja ratkaisee kunkin hakijan osalta, onko hänellä riittävä opetustaito. Tiedekuntaneuvosto voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hänen opetustaitonsa on aikaisemmin todettu.

Opetusnäytteen antamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 66 §:n 1 momentissa säädetään.

Tiedekuntaneuvoston on, hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan tieteellisistä ansioista, ratkaistava hakijan tieteellinen pätevyys. Asiantuntijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.

Tiedekuntaneuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Dekaani päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla tiedekuntaneuvosto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen tiedekuntaneuvosto voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista päättää hallitus.

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa valittaa.