Asetus Suomen Punaisen Ristin säännöt sisältävän asetuksen muuttamisesta (1131 / 1991, alkuperäinen)
Sisäasiainministerin esittelystä
2 §
Suomen Punainen Risti, joka toimii 22 päivänä elokuuta 1864 hyväksytyn Geneven sopimuksen pohjalla, sellaisena kuin tämä sopimus on vuosina 1949 ja 1977 tehtyine ja vastaisuudessa ehkä tehtävine muutoksineen ja täydentävine sopimuksineen, kuuluu sen alaisena toimivine piireineen ja osastoineen ainoana järjestönä Suomessa kansainväliseen Punaiseen Ristiin. Järjestöllä on tähän perustuen oikeus käyttää nimeä ja tunnusmerkkiä, joita tarkoitetaan eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetussa laissa (947/79).
5 §
Piirien ja osastojen on seurattava Punaisen Ristin yleisiä toimintaperiaatteita ja sopeutettava toimintansa Suomen Punaisen Ristin tarkoitusperiä edistäviksi. Osasto, joka rikkoo niitä velvoituksia vastaan, mitkä johtuvat sen kuulumisesta Suomen Punaiseen Ristiin, voidaan neuvoston päätöksellä erottaa Suomen Punaisesta Rististä, jolloin se menettää oikeutensa käyttää Punaisen Ristin nimeä ja tunnusmerkkiä. Osaston omaisuus siirtyy tällöin sen piirihallituksen hoidettavaksi, jonka alueella osasto sijaitsee. Omaisuus on käytettävä osaston johtosäännössä edellytettyjen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
6 §
Suomen Punaisen Ristin henkilöjäseneksi voi päästä jokainen, joka haluaa toimia Punaisen Ristin tarkoitusperien toteuttamiseksi. Osaston henkilöjäsenistä enintään yksi kolmasosa voi olla ulkomaalaisia. Jäsenen hyväksyy sen osaston hallitus, johon asianomainen haluaa liittyä.
Luottamustoimeen voidaan valita vain järjestön henkilöjäsen.
Suomen Punainen Risti sekä sen piirit ja osastot voivat ottaa itselleen kannattavia jäseniä, joina voivat olla myös yksityisja julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.
Järjestön yleiskokous voi neuvoston esityksestä kutsua Suomen Punaisen Ristin kunniajäseniksi henkilöitä, jotka ovat erityisesti ansioituneet järjestön toiminnassa. Vastaavasti on piirin kokouksella oikeus piirihallituksen esityksestä kutsua piirin kunniajäseniksi alueellisessa tai paikallisessa toiminnassa ansioituneita henkilöitä. Myös osaston kokouksella on oikeus osaston hallituksen esityksestä kutsua osaston kunniajäseniksi paikallisessa toiminnassa ansioituneita henkilöitä.
Kannattavalla tai kunniajäsenellä ei ole henkilöjäsenen oikeuksia eikä velvollisuuksia.
7 §
Jokaisella henkilöjäsenellä ja järjestön oikeuskelpoisella yksiköllä on oikeus tehdä Punaisen Ristin paikallista, alueellista tai valtakunnallista toimintaa koskevia aloitteita.
8 §
Osaston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä muut hallituksen jäsenet valitsee osaston kokous kahden kalenterivuoden pituiseksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali on alistettava piirihallituksen hyväksyttäväksi.
9 §
Piirihallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on kokouksen puheenjohtajan lisäksi kahdeksan muuta jäsentä.
10 §
Suomen Punaisen Ristin varsinainen yleiskokous pidetään joka toinen vuosi viimeistään kahta viikkoa ennen neuvoston syyskokousta. Keskushallituksen on ilmoitettava varsinaisen yleiskokouksen ajankohta viimeistään neljä kuukautta ennen kokousta. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, milloin keskushallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
Kokouksen avaa Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja tai joku kolmesta varapuheenjohtajasta taikka heidän estyneinä ollessaan vanhin läsnä oleva neuvoston jäsen. Kokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kokouksen laillisuus on kokouksessa todettava.
11 §
Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa:
4) vahvistetaan asiasta käytävän keskustelun pohjalta järjestön toimintaa ja taloutta koskevat suositukset; ja
12 §
Neuvostossa on järjestön puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi kolmekymmentäkuusi neljäksi kalenterivuodeksi valittua jäsentä, joilla viimeksimainituilla on kullakin henkilökohtainen varamies. Valituista jäsenistä ja heidän varamiehistään eroaa puolet joka toinen vuosi.
Neuvostoon kuluvat lisäksi jäseninä yksi ulkoasiainministeriön, yksi sisäasiainministeriön, kaksi Sosiaali- ja terveysministeriön, yksi opetusministeriön ja yksi puolustusvoimain lääkintähuollon edustaja, joilla kullakin on henkilökohtainen varamies. Sosiaali- ja terveysministeriön edustajista ja heidän varamiehistään tulee toisen edustaa sosiaali- ja toisen lääkintähuoltoa.
Neuvosto on päätösvaltainen kahdenkymmenenkolmen jäsenen ollessa saapuvilla.
Järjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat toimivat vastaavissa tehtävissä myös neuvostossa. Heidän estyneinä ollessaan neuvosto valitsee keskuudestaan tilapäisen puheenjohtajan.
12 a §
Neuvoston varsinaisessa syyskokouksessa, joka pidetään syyskuussa:
1) hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi;
2) vahvistetaan talousarvio ja järjestön henkilöjäsenten vuosittaiset tai kertakaikkiset jäsenmaksut sekä ne perusteet, joiden mukaan kannattavien jäsenten jäsenmaksut määrätään;
3) valitaan jäsenet erovuorossa olevien keskushallituksen jäsenten tilalle; ja
4) päätetään muista keskushallituksen esittämistä asioista.
Neuvoston varsinaisessa kevätkokouksessa, joka pidetään viimeistään toukokuussa:
1) esitetään keskushallituksen kertomus edelliseltä toimikaudelta ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus;
2) vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; ja
3) päätetään muista keskushallituksen esittämistä asioista.
12 b §
Neuvosto toimii päättävänä elimenä asioissa, joita ei ole pidätetty yleiskokoukselle tai uskottu keskushallituksen tahi muiden toimeenpanoelinten ratkaistavaksi. Sen tehtävänä on myös:
1) yleiskokouksessa suoritettavia vaaleja valmistelevan vaalitoimikunnan asettaminen;
2) keskushallituksen jäsenten vaalia valmistelevan vaalitoimikunnan asettaminen;
3) järjestön työjärjestyksen vahvistaminen;
4) johtosääntöjen vahvistaminen piireille ja osastoille;
5) antaa ohjeet aloitteiden käsittelyssä noudatettavasta menettelystä;
6) laajojen järjestön yhteistä taloutta koskevien periaatteiden vahvistaminen; ja
7) suostumuksen antaminen keskushallinnon kiinteän omaisuuden myyntiin ja kiinnittämiseen.
12 c §
Neuvoston ylimääräisiä kokouksia pidetään tarpeen mukaan keskushallituksen kutsusta.
Kokouskutsu on lähetettävä neuvoston jäsenille kirjeellisesti kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Muitakin asioita neuvosto voi yksimielisellä päätöksellään ottaa käsiteltäväkseen.
13 §
Suomen Punaisen Ristin keskushallituksen muodostavat järjestön puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, jotka toimivat vastaavissa tehtävissä myös keskushallituksessa, kuusi neuvoston valitsemaa muuta jäsentä sekä Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri. Valittujen jäsenten toimikausi on neljä kalenterivuotta. Heistä eroaa joka toinen vuosi puolet.
Keskushallitus on päätösvaltainen kokouksen puheenjohtajan sekä viiden muun jäsenen ollessa saapuvilla.
13 a §
Keskushallituksen tehtävänä on yleiskokouksen ja neuvoston ohjeiden mukaisesti:
1) valmistella yleiskokouksessa ja neuvostossa esille tulevat asiat sekä valvoa päätösten täytäntöönpanoa;
2) kehittää järjestön toimintaa sekä päättää toiminta- ja talouspoliittisista periaatekysymyksistä;
3) päättää keskushallinnon kiinteän omaisuuden hankinnasta ja muista huomattavista investoinneista sekä ohjata ja valvoa järjestön taloudenhoitoa;
4) vahvistaa järjestön henkilöstöpoliittinen yleislinja sekä periaatteet henkilöstön edustuksesta eri toimiyksiköiden hallinnossa;
5) ottaa ja erottaa työjärjestyksen mukaisesti järjestön pääsihteeri ja muut keskushallinnon johtavassa asemassa olevat toimihenkilöt;
6) asettaa keskuudestaan tai muista luottamustai toimihenkilöistä taikka asiantuntijoista määräämäänsä tehtävää varten valiotai toimikuntia, joissa jäsenyys on määräaikainen;
7) valvoa, ettei Punaisen Ristin nimeä ja tunnusmerkkiä käytetä määräysten vastaisesti; ja
8) käsitellä muut merkittävät asiat, jotka se yksittäistapauksin voi ottaa ratkaistavakseen tai jotka pääsihteeri saattaa sen käsiteltäväksi.
Keskushallituksen on myös asetettava keskuudestaan tai muista luottamustai toimihenkilöistä taikka asiantuntijoista alaisiinsa laitoksiin johtokunnat ja määrättävä niiden toiminnoista johtosäännöin.
Keskushallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen valio-, toimitai johtokunnille tai toimihenkilöille siten kuin neuvoston vahvistamassa työjärjestyksessä määrätään.
14 §
Suomen Punaisen Ristin pääsihteerin tehtävänä on järjestön ylimpänä toimihenkilönä neuvoston vahvistaman työjärjestyksen mukaisesti:
1) johtaa ja kehittää järjestön työtä;
2) vastata keskushallituksessa käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä;
3) panna täytäntöön yleiskokouksen sekä neuvoston ja keskushallituksen kokouksen päätökset;
4) ohjata ja valvoa järjestön muun henkilöstön toimintaa; ja
5) seurata keskushallituksen puolesta, että järjestön omaisuutta hoidetaan ja käytetään tarkoituksenmukaisesti.
Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa kuuluvien yksittäisten asioiden käsittelyn ja ratkaisemisen alaisilleen toimihenkilöille siten kuin työjärjestyksessä määrätään.
Pääsihteeri voi tarvittaessa ottaa ratkaistavakseen tai esiteltäväkseen toiselle keskushallinnon toimihenkilölle kuuluvan asian tai siirtää jonkun asian keskushallituksen ratkaistavaksi.