Valtioneuvoston päätös peltoalan perusteella maksettavasta tuesta (482 / 1990, alkuperäinen)
Valtioneuvosto on 28 päivänä heinäkuuta 1989 annetun maataloustulolain (736/89) 8§:n 3 momentin nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:
1 § Soveltamisala
Maataloustulolaissa (736/89) tarkoitettuna muuna valtion tukena voidaan myöntää peltoalaan perustuvaa tukea sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään edellyttäen, että eduskunta myöntää tähän tarkoitukseen varat vuoden 1990 ensimmäisessä lisämenoarviossa.
2 § Tuensaajat
Tukea voidaan myöntää:
1) yksityiselle viljelijälle;
2) usealle viljelijälle yhteisesti; sekä
3) sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle ja osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatilatalouden harjoittaminen.
3 § Tuen määrä
Tuen määrä on 150 markkaa tuensaajan hallinnassa 30 päivänä kesäkuuta 1990 olevaa täyttä puolta peltohehtaaria kohti. Tukea ei kuitenkaan makseta, jos maksettava määrä alittaa 900 markkaa.
Pellon hallinnan tulee perustua vuokrasopimukseen, porotilalain (590/69) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvaan käyttöoikeuteen.
4 § Rajoitukset
Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, joka ei ole ollut viljelyksessä 30 päivänä kesäkuuta 1990 tai joka on sanottuna ajankohtana kesantona.
Tukea ei makseta myöskään sellaisen pellon osalta:
1) josta on maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annettujen säännösten nojalla voimassa 1 momentissa mainittuna ajankohtana pellon kesannoimissopimus tai muu pellon käyttöä koskeva sopimus;
2) josta on annettu luopumiseläkelain 6§:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu pellon myyntirajoitussitoumus; tai
3) josta on maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annettujen säännösten nojalla maksettu tai hyväksytty maksettavaksi metsityspalkkiota.
Luonnonmukaisen viljelyn piirissä olevien peltojen osalta koskevat tässä pykälässä määrätyt rajoitukset vain sellaisia peltoja, joista kuluvana vuonna maksetaan luonnonmukaista maataloustuotantoa koskevista sopimuksista vuonna 1990 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (44/90) tarkoitettua palkkiota.
5 § Asuminen
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että viljelijä tai, milloin on kysymys 2§:n 2 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, vähintään yksi viljelijöistä asuu vakituisesti maatilalla tai enintään viiden kilometrin etäisyydellä maatilaan kuuluvasta pellosta. Erityisistä syistä asumisetäisyys voi olla jonkin verran pitempi. Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta, jota hoidetaan samasta talouskeskuksesta käsin.
Tuen myöntämisen edellytyksenä avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja osuuskunnan osalta on, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ja osuuskunnan jäsenet täyttävät 1 momentissa tarkoitetun asumisvaatimuksen. Osakeyhtiön osalta edellytyksenä on, että yli puolet osakeyhtiön äänivallasta on sellaisilla henkilöillä, jotka täyttävät 1 momentissa tarkoitetun asumisvaatimuksen.
Tilapäinen poissaolo asuinpaikalta ei ole esteenä tuen myöntämiselle. Poissaolo asuinpaikalta katsotaan tilapäiseksi, jos se johtuu:
1) sairaudesta;
2) maatilatalouteen tai maatilataloutta täydentävään pienyritystoimintaan liittyvästä opiskelusta;
3) asevelvollisuuden suorittamisesta; tai
4) muusta näihin rinnastettavasta syystä.
Asumisedellytyksen ei kuitenkaan katsota täyttyvän, jos poissaolo maatilalta kestää yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta, ellei joku maatilan hoitoon osallistuva yrittäjän perheenjäsen asu maatilalla tai sen läheisyydessä.
Milloin kysymys on tulevasta tilanpidon jatkajasta, jolle on myönnetty maatilalain 52§:n 3 momentin nojalla maanostolainaa, katsotaan hänen täyttävän asumista koskevan vaatimuksen, jos hän edelleen asuu vanhempiensa maatilalla tai muutoin sellaisella etäisyydellä hankitusta tilasta tai alueesta, että hänellä on katsottava olevan edellytykset omatoimisesti viljellä kyseistä tilaa tai aluetta.
6 § Ikä
Edellytyksenä tuen myöntämiselle on, että viljelijä tai hänen puolisonsa on syntynyt vuonna 1925 tai sen jälkeen.
Milloin kysymys on 2§:n 2 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta taikka 2§:n 3 kohdassa tarkoitetusta yhtymästä tai yhteisöstä, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään yksi tilalla asuvista viljelijöistä taikka vastaavasti yhtiömiehistä, jäsenistä tai osakkaista on syntynyt vuonna 1925 tai sen jälkeen.
Tätä päätöstä sovellettaessa puolisoiksi katsotaan aviopuolisot sekä tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 7§:n 3 momentissa tarkoitetut avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt.
7 § Tuen hakeminen ja maksaminen
Tuen hakemis- ja maksamismenettelystä on voimassa, mitä pinta-alalisästä 31 päivänä toukokuuta 1990 annetun valtioneuvoston päätöksen (481/90) 19 ja 20§:ssä on määrätty.
8 § Tuen takaisinperintä
Jos tuen hakija on saanut tukea perusteettomasti tai enemmän kuin tämän päätöksen mukaan olisi voitu myöntää, noudatetaan liikaa maksetun määrän takaisinperimisen osalta, mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetussa laissa (88/71) on säädetty.
9 § Ahvenanmaa
Tässä päätöksessä maatalouspiirille ja maatalouslautakunnalle määrättyjä tehtäviä hoitavat Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitus ja kunnanhallitus tai niitä hoitamaan asetetut kunnalliset lautakunnat. Kunnanhallituksen tai lautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Ahvenanmaan lääninhallitukselta kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.
10 § Tarkemmat määräykset
Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa maatilahallitus.
11 § Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 6 päivänä kesäkuuta 1990 ja se koskee vuodelta 1990 peltoalan perusteella maksettavaa tukea.