Liikenneministeriön … (220 / 1990, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta (220 / 1990, alkuperäinen)

III OSA

Lisäykset

Lisäys B.1. Kiinteitä tai irrotettavia säiliöitä koskevat määräykset

II. Muiden kuin 2 luokan vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä koskevat määräykset

210 021

Muiden kuin 2 luokan aineiden kuljetukseen tarkoitettujen säiliöiden tulee täyttää seuraavat määräykset. Milloin nämä määräykset poikkeavat muun kuin säiliön seinämän paksuuden osalta tämän lisäyksen III osan luokkakohtaisista määräyksistä, noudatetaan III osan määräyksiä.

210 021

(1)Säiliön saa valmistaa teräslevystä tai muusta sopivasta metallilevystä. Seinämien tulee olla tiiviit ja tarvittaessa suojatut kuljetettavan aineen syövyttävää vaikutusta vastaan sopivalla vuorauksella. Säiliön seinämiä ei kuitenkaan tarvitse suojata, jos seinämän paksuus on sellainen, ettei se säiliön käyttöaikana ohene jäljempänä tai eri aineluokkien kohdalla määrättyä arvoa pienemmäksi. Säiliön ulkopuolisen suojauksen korroosiota vastaan tulee olla riittävä ja se on pidettävä hyvässä kunnossa.

Säiliön saa valmistaa myös lujitemuovista tai muusta muovista tahi kumista. Tällaisen säiliön on oltava teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä. Teknillinen tarkastuskeskus voi tarvittaessa antaa tarkemmat ohjeet säiliön rakenteesta, varusteista ja hyväksymisestä. Näiden ohjeiden on perustuttava vaarallisten aineiden kansainvälisiä kuljetuksia koskeviin sopimuksiin tai suosituksiin tahi kansainvälisiin taikka kansallisiin standardeihin.

210 022 . . . 210 124

210 125

Murtovenymän A 5 (%) tulee teräksellä olla vähintään

10 000 / määrätty murtolujuus N/mm 2

kuitenkin hienoraeteräksellä vähintään 16 % ja muilla teräksillä vähintään 20 %. Alumiiniseoksilla murtovenymän tulee olla vähintään 12 %.

210 126

210 127

(1)Poikkileikkaukseltaan pyöreän säiliön 2) (halkaisija enintään 1,80 m), jota ei koske kohta (3), vaipan, päädyn, ja kansien vähimmäispaksuus ei saa olla alle 5 mm käytettäessä rakenneterästä 3) eikä alle vastaavaa paksuutta käytettäessä jotakin muuta metallia. Jos säiliön halkaisija on yli 1,80 m, vähimmäispaksuus ei saa olla alle 6 mm käytettäessä rakenneterästä eikä alle vastaavaa paksuutta käytettäessä jotakin muuta metallia. Vastaava paksuus saadaan seuraavasta kaavasta:

e 1 = 21,4 X e o / 3 √(Rm 1 X A 1 )

Huom.

1)-

2) Säiliöllä, joka ei ole poikkileikkaukseltaan pyöreä, esimerkiksi laatikkomainen tai elliptinen säiliö, on halkaisija se arvo, joka olisi poikkileikkauspinnaltaan saman pinta-alan omaavan ympyrän halkaisija. Tällaisilla poikkileikkauksen muodoilla vaipan kuperuuden säde ei saa ylittää 2 000 mm sivuilla eikä 3 000 mm yläosassa ja pohjassa.

3) Rakenneteräs tarkoittaa terästä murtolujuudeltaan 360 . . . 440 N/mm 2 .

4) Tämä kaava on johdettu yleisestä kaavasta:

e 1 =e o 3 √(Rm o X A o / Rm 1 X A 1 )

missä Rm o =360,

A o =27 vertailuarvo rakenneteräkselle,

Rm 1 =valitun metallin vähimmäismurtolujuus (N/mm 2 ), ja

A 1 =valitun metallin vähimmäismurtovenymä (%).

(2) Jos säiliö on suojattu vaakasuorilta iskuilta tai kaatumisilta, teknillinen tarkastuskeskus voi sallia edellä mainitun vähimmäispaksuuden alittamisen siinä suhteessa, missä suojausta on lisätty. Säiliön 2) (halkaisija enintään 1,80 m) vähimmäispaksuus ei saa kuitenkaan olla alle 3 mm käytettäessä rakenneterästä 3) eikä alle vastaavaa paksuutta käytettäessä jotakin muuta metallia. Jos säiliön halkaisija on yli 1,80 m, vähimmäispaksuus ei saa olla alle 4 mm käytettäessä rakenneterästä eikä alle vastaavaa paksuutta käytettäessä jotakin muuta metallia. Vastaava paksuus saadaan seuraavasta kaavasta:

e 1 = (21,4 X e o / 3 √(Rm 1 X A 1 )

Huom.

Seuraavia tai niitä vastaavia toimenpiteitä voidaan soveltaa säiliön vaipan suojaamiseksi vaurioilta:

(a) Vaippa voidaan varustaa molemmilta puolilta korkeussuunnassa keskiviivan ja alemman puoliskon väliin jäävälle osalle sijoitettavalla, sivulta tulevilta iskuilta suojaavalla valssatulla metallipalkilla, joka ulottuu vähintään 25 mm yli vaipan uloimman kohdan. Tämän palkin on oltava poikkileikkaukseltaan sellainen, että tavallisesta rakenneteräksestä 3) tai vahvemmasta metallista valmistettuna sen taivutusvastus on vähintään 5 cm 3 , kun voima suuntautuu vaakasuoraan ja suorassa kulmassa kulkusuuntaan nähden. Jos käytetään heikompaa metallia, tulee taivutusvastusta lisätä suhteessa venymään. Kaatumista vastaan säiliö voidaan suojata vahvisterenkailla, suojakatteilla tai pituus- tai poikittaissuuntaisilla rakenteilla, jotka suojaavat kaatumisen sattuessa vaipan yläosien varusteita ja lisälaitteita vaurioitumasta.

(b) Suojaukseksi katsotaan myös,

1. milloin säiliössä on kaksinkertaiset seinämät, joiden välistä on ilma poistettu, ulomman metallikuoren ja säiliön vaipan seinämien yhteispaksuus on yhdenmukainen kohdassa (1) määrätyn seinämän vähimmäispaksuuden kanssa, ja sisemmän vaipan paksuus on vähintään kohdassa (2) määrätty seinämän vähimmäispaksuus.

2. milloin säiliössä on kaksinkertaiset seinämät, joiden välissä on vähintään 50 mm paksu kerros kiinteää materiaalia, ja ulomman seinämän paksuus on vähintään 0,5 mm, jos se on valmistettu rakenneteräksestä 3) , tai vähintään 2 mm, jos se on lasi-kuidulla lujitettua muovia. Kiinteää vaahtoa, jonka iskunvaimennuskyky on sama kuin esimerkiksi polyuretaanivaahdon, voidaan käyttää tällaisena kiinteänä välikerroksena.

(3) Enintään 5 m 3 tilavuisen säiliön tai alle 5 m 3 täysin tiiviisiin osastoihin jaetun säiliön seinämän paksuuden tulee olla vähintään seuraavan taulukon mukainen.

Vaipan kaarevuuden maksimisäde (m>

Säiliön tai säiliöosaston tilavuus (m 3

Vähimmäispaksuus (mm> rakenneteräs

≤2

≤5,0

3

2-3

≤3,5

3

3,5< V < ≤ 5,0

4

Mikäli käytetään muuta metallia kuin tavallista rakenneterästä, määrätään aineen paksuus kohdassa (1) olevan kaavan mukaisesti. Osastojen välilevyjen ja loiskelevyjen paksuuden täytyy olla vähintään sama kuin vaipan paksuus.

(4) Alumiinisen säiliön yhtenäisen osan tilavuus saa olla enintään 6 m 3 , jolloin säiliön seinämän paksuus saa (1) ja (3) kohdista poiketen olla vähintään 5 mm. Säiliössä tulee tällöin olla palavien nesteiden kuljettamiseen tarkoitetuista säiliöistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (649/78) 5. luvun mukainen työtaso. Jos säiliön tai säiliöosaston tilavuus on 5 m 3 tai suurempi, tulee lisäksi jokaista alkavaa 5 m 3 kohden olla loiskelevy, jonka poikkipinta-ala on vähintään 80 prosenttia säiliön poikkipinta-alasta loiskelevyn kohdalla. Säiliö ja sen osasto on jaettava loiskelevyllä mahdollisimman yhtä suuriin osiin. Loiskelevyn rakenneaineen ja levyn paksuuden tulee olla samat kuin säiliön.

(5) Loiskelevyjen ja osastojen välilevyjen tulee olla koveria, jolloin kaarevuuden syvyyden tulee olla vähintään 10 cm, mikäli ei käytetä aallotettua levyä, muotolevyä tai muutoin vahvistettua vastaavan lujuista levyä. Loiskelevyn pinta-alan tulee olla vähintään 70 prosenttia säiliön sen kohdan poikkileikkauksen pinta-alasta, mihin loiskelevy on kiinnitetty.

210 128

Säiliön seinämän paksuus saa olla alle rn 210 127 määrätyn vähimmäispaksuuden, mikäli säiliö on valmistettu siten, että vastaava turvallisuustaso saavutetaan. Teknillinen tarkastuskeskus voi antaa ohjeita tällaisen säiliön hyväksymisestä.

210 129 . . . 210 199

III. Eri luokkien aineiden kuljetukseen tarkoitettuja säiliöitä ja säiliöajoneuvoja koskevat määräykset

3 luokka. Palavat nesteet

210 300 . . . 210 309

210 310

(1)-

(2) Palavien nesteiden kuljetus on sallittu seuraavien kauppa- ja teollisuusministeriön päätösten tarkoittamissa a, b ja c tyyppisissä säiliöissä:

1. tyyppi a:

säiliön on täytettävä kauppa- ja teollisuusministeriön palavien nesteiden kuljetukseen tarkoitetuista säiliöistä antaman päätöksen määräykset; säiliön rakenneaineen ja seinämän paksuuden tulee kuitenkin olla rn 210 125 ja 210 127 vaatimusten mukainen;