Oikeuskanslerin asiana on valvoa, että kaikki viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään sekä julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Oikeuskanslerilla on 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässään oikeus saada viipymättä kaikilta viranomaisilta siihen tarvittavaa virkka-apua ja kaikilta valvontavaltansa alaisilta tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.

Jos oikeuskanslerille tehdään kirjallinen kantelu, jonka tueksi esitetään todennäköisiä syitä, tai jos oikeuskansleri muutoin havaitsee olevan aihetta toimenpiteeseen hänen valvontavaltaansa kuuluvan henkilön tai yhteisön menettelyn johdosta, oikeuskanslerin tulee tutkia asia, jollei sitä sen mukaan, kuin erikseen on säädetty, siirretä eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi tai muulle viranomaiselle.

Jos oikeuskansleri epäilee valvontavaltaansa kuuluvan henkilön tai yhteisön menetelleen sillä tavoin lainvastaisesti tai virheellisesti, että oikeuskanslerin tulee puuttua asiaan, hänen on ennen asian ratkaisemista varattava asianomaiselle henkilölle tai yhteisölle tilaisuus tulla asian johdosta kuulluksi.

Mikäli oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvaa asiaa ei voida jättää oikeuskanslerin huomautuksen varaan, oikeuskanslerin on ajettava tai ajatettava syytettä, sen mukaan kuin hallitusmuodon 46 §:n 2 momentissa säädetään, lainvastaiseen menettelyyn syylliseksi epäiltyä henkilöä vastaan tai määrättävä ryhdyttäväksi kurinpitomenettelyyn häntä vastaan taikka ryhdyttävä muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa oikeuskansleri voi kutsua varamiehen hoitamaan apulaisoikeuskanslerille kuuluvia tehtäviä. Varamiehen hoitaessa apulaisoikeuskanslerin tehtäviä on hänestä vastaavasti voimassa, mitä tässä ohjesäännössä säädetään apulaisoikeuskanslerista.

Jos apulaisoikeuskanslerin varamieheksi määrätty on nimitettynä tai siirrettynä valtion virkaan, hän on virkavapaana tästä virasta sen ajan, jonka hän hoitaa apulaisoikeuskanslerille kuuluvia tehtäviä.

Varamiehelle maksetaan siltä ajalta, jona hän hoitaa apulaisoikeuskanslerin tehtäviä, palkkaus samoin perustein kuin apulaisoikeuskanslerille.

Oikeuskanslerinvirastossa voi olla kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä, neuvottelevan virkamiehen, esittelijäneuvoksen, vanhemman ja nuoremman oikeuskanslerinsihteerin sekä muita vakinaisia virkoja. Lisäksi oikeuskanslerinvirastossa voi olla tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Esittelijäneuvoksesta, osastopäällikkönä, on voimassa, mitä 19 §:n 1 momentissa, 21 §:ssä ja 27 §:n 1 momentissa esittelijäneuvoksesta säädetään.

Oikeuskanslerinvirastoon voidaan tiettyä sen toimialaan kuuluvaa tehtävää varten ottaa erityisiä asiantuntijoita.

Oikeuskansleri määrää virkamiesten sijoittamisesta osastoihin.

Osastopäällikön estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtäviään oikeuskanslerin määräämä esittelijä.

Kelpoisuusvaatimuksena on:

Virkoihin tuottavat edelleen kelpoisuuden ne aikaisemmat tutkinnot, jotka vastaavat virkaan tämän asetuksen mukaan vaadittavia tutkintoja.