Laki Suomen Hallitus… (1221 / 1990, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta (1221 / 1990, alkuperäinen)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,

37 §

Valtioneuvostossa on oikeuskansleri, jolla tulee olla etevät tiedot oikeusoloista. Oikeuskansleria avustaa apulaisoikeuskansleri, joka tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään. Apulaisoikeuskanslerilla on varamies, joka apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtäviään. Tasavallan presidentti määrää varamiehen enintään viiden vuoden määräajaksi.

46 §

Oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään sekä julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa niin, ettei kenenkään laillisia oikeuksia loukata.

49 §

Varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyksessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittava eteväksi laintuntijaksi tiedetty henkilö eduskunnan oikeusasiamiehenä valvomaan eduskunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet tehtävissään samoin kuin julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia sekä täyttävät velvollisuutensa. Jos oikeusasiamies kuolee tai eroaa toimestaan ennen toimikauden päättymistä, eduskunta voi valita toimikauden loppuajaksi uuden oikeusasiamiehen. Samassa järjestyksessä ja yhtä pitkäksi ajaksi valitaan myös apulaisoikeusasiamies, joka avustaa oikeusasiamiestä ja tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään, sekä varamies, joka apulaisoikeusasiamiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin oikeuskanslerilla olla saapuvilla valtioneuvoston, tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa, saada tieto valtioneuvoston ja sen ministeriöiden, tuomioistuinten ja muiden viranomaisten pöytäkirjoista sekä ajaa tai ajattaa syytettä valvontansa alaisessa toiminnassa havaitsemastaan virheestä tai laiminlyönnistä. Jos valtioneuvosto tai valtioneuvoston jäsen menettelee virkatoimessaan lainvastaisesti, on oikeusasiamiehellä valta tehdä siitä huomautus, ja hänen on samalla ilmoitettava, mikä menettelyssä on lainvastaista. Jos huomautus jätetään varteenottamatta tai jos asian laatu vaatii, on oikeusasiamiehellä valta tehdä asiasta ilmoitus eduskunnalle.

Jos oikeusasiamies on menetellyt virkatoimessaan lainvastaisesti, voi eduskunta päättää hänet pantavaksi syytteeseen.

59 §

Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nostetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä taikka oikeuskansleria, apulaisoikeuskansleria tai tämän varamiestä taikka eduskunnan oikeusasiamiestä, apulaisoikeusasiamiestä tai tämän varamiestä vastaan, käsittelee asian erityinen tuomioistuin, valtakunnanoikeus, josta säädetään erikseen perustuslailla.

Jos eduskunta on päättänyt syytteen nostettavaksi valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskansleria, apulaisoikeuskansleria taikka tämän varamiestä vastaan, ajaa sitä eduskunnan oikeusasiamies. Syytettä oikeusasiamiestä, apulaisoikeusasiamiestä tai tämän varamiestä vastaan ajaa eduskunnan määräämä henkilö.